Viiveiden vaikutus etätyöskentelyyn : Konesalin sijainnin vaikutus Hybridi IT -mallissa
Ijäs, Roni (2022)
2022
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253491
Tiivistelmä
Työn aiheena on selvittää miten viiveet vaikuttavat etätyöskentelyyn niin sanotussa Hybridi IT -mallissa, jossa työtä voidaan tehdä joustavasti niin kotona kuin toimistolla käyttäen apuna etäyhteyksiä. Tarve laajaan etätyöskentelyyn syntyi vuoden 2020 aikana ICT-alaakin mullistaneen pandemian seurauksena. Toimistoille syntynyt tyhjä tila ohjasi työnantajia kehittämään joustavaa paikatonta mallia, jossa työtä voidaan tehdä kulloinkin sopivalla tavalla. Hybridi IT voidaan nähdä jatkona Bring Your Own Device -mallille, jossa työskentelyyn käytetään pääsääntöisesti omia päätelaitteita. Työpöydän tuominen käyttäjälle etäyhteydellä vapauttaa IT-henkilöstön resursseja, mutta luo myös uudenlaisia ongelmia.
Aluksi työssä määritellään palvelun alustaratkaisu, hinta ja sijainti. Alustaratkaisun vaikutusta etätyöskentelyn viiveisiin voidaan pitää työn kannalta epäoleellisena. Alustaratkaisu ja mittausympäristö rajataan Windows -käyttöjärjestelmäympäristöön. Työssä käytetään kaupallisia sovelluksia ja palveluita, mutta niiden hinta rajataan työn ulkopuolelle. Konesaleista tuotetun palvelun käyttö rajataan maantieteellisesti Suomeen ja Eurooppaan.
Työ aloitetaan käymällä läpi etätyöskentelyyn liittyviä ongelmia, joista merkittäviksi tunnistetaan verkkoyhteys ja yleisrasite. Tarkasteltaessa internet -yhteyttä tietoliikenteen kulkema reitti voi olla moninainen. Tässä työssä internet -yhteyden vaikutusta viiveeseen tarkastellaan kahdella yleisellä tekniikalla, valokuidulla ja mobiiliverkkoihin perustuvalla liikkuvalla laajakaistalla. Toinen etätyöskentelyyn läheisesti liittyvä ongelma on yleisrasite ja sen lisäämä viive. Yleisrasitetta etäyhteysratkaisuihin lisää vahva salaus ja tiedon pakkaaminen.
Työtä jatketaan esittelemällä muutama yleisesti käytössä oleva etätyöratkaisu, kuten VPNyhteys, Citrix ja Remote Desktop -yhteyteen perustuva Azure Virtual Desktop. Seuraavaksi luodaan katsaus tietoturvaan fyysisestä, lakiteknisestä ja tietoteknisestä näkökulmasta. Fyysistä tietoturvaa tarvitaan, kun etäyhteysratkaisu perustuu etäyhteyteen yrityksen omissa toimitiloissa fyysisesti sijaitsevaan työasemaan tai palvelimeen. Lainsäädäntö tulee mukaan, kun tieto on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen alaista tai kun organisaatio on mukana hankkeissa, joissa käsitellään viranomaisen turvallisuusluokittelemaa tietoa. Tietotekninen osuus keskittyy yhteyksien suojaamiseen ja salaamiseen. Tietoliikenneyhteyksien suojaamiseen käytetyistä tekniikoista käydään läpi VPN-yhteys ja laajasti käytössä oleva TLS-protokolla. Samalla esitellään suojaus ja salaustekniikoiden historiaa ja kehitystä, luoden lopuksi katsaus nykyisin käytössä oleviin tekniikoihin kuten kaksivaiheinen tunnistautuminen.
Työn tutkimusosa aloitetaan mittaamalla tietoliikenteen viivettä eri yhteystekniikoilla Suomessa sijaitsevaan konesaliin. Viiveet mitataan myös Eurooppaan, jonka jälkeen tutkitaan miten verkkoyhteyden tyyppi vaikuttaa viiveisiin. Lopuksi tutkitaan käyttökokemusta mittaamalla etätyöpöydän ruutunopeuden vaikutusta kokonaisviiveeseen.
Tutkimustulokseksi saadaan, että viive vaikuttaa etätyöskentelyyn silloin kun kokonaisviive ylittää ruutunopeuden määrittämän enimmäisajan. Mitattu kokonaisviive voi ylittyä verkkoviiveestä, yleisrasitteen lisäämästä viiveestä tai näiden yhdistelmästä. Yleisrasitteen vaikutus ruutunopeuteen korostuu, kun etätyöratkaisua käytetään virtuaalikoneella, jonka resurssit eivät riitä ruutunopeuden ylläpitämiseen.
Aluksi työssä määritellään palvelun alustaratkaisu, hinta ja sijainti. Alustaratkaisun vaikutusta etätyöskentelyn viiveisiin voidaan pitää työn kannalta epäoleellisena. Alustaratkaisu ja mittausympäristö rajataan Windows -käyttöjärjestelmäympäristöön. Työssä käytetään kaupallisia sovelluksia ja palveluita, mutta niiden hinta rajataan työn ulkopuolelle. Konesaleista tuotetun palvelun käyttö rajataan maantieteellisesti Suomeen ja Eurooppaan.
Työ aloitetaan käymällä läpi etätyöskentelyyn liittyviä ongelmia, joista merkittäviksi tunnistetaan verkkoyhteys ja yleisrasite. Tarkasteltaessa internet -yhteyttä tietoliikenteen kulkema reitti voi olla moninainen. Tässä työssä internet -yhteyden vaikutusta viiveeseen tarkastellaan kahdella yleisellä tekniikalla, valokuidulla ja mobiiliverkkoihin perustuvalla liikkuvalla laajakaistalla. Toinen etätyöskentelyyn läheisesti liittyvä ongelma on yleisrasite ja sen lisäämä viive. Yleisrasitetta etäyhteysratkaisuihin lisää vahva salaus ja tiedon pakkaaminen.
Työtä jatketaan esittelemällä muutama yleisesti käytössä oleva etätyöratkaisu, kuten VPNyhteys, Citrix ja Remote Desktop -yhteyteen perustuva Azure Virtual Desktop. Seuraavaksi luodaan katsaus tietoturvaan fyysisestä, lakiteknisestä ja tietoteknisestä näkökulmasta. Fyysistä tietoturvaa tarvitaan, kun etäyhteysratkaisu perustuu etäyhteyteen yrityksen omissa toimitiloissa fyysisesti sijaitsevaan työasemaan tai palvelimeen. Lainsäädäntö tulee mukaan, kun tieto on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen alaista tai kun organisaatio on mukana hankkeissa, joissa käsitellään viranomaisen turvallisuusluokittelemaa tietoa. Tietotekninen osuus keskittyy yhteyksien suojaamiseen ja salaamiseen. Tietoliikenneyhteyksien suojaamiseen käytetyistä tekniikoista käydään läpi VPN-yhteys ja laajasti käytössä oleva TLS-protokolla. Samalla esitellään suojaus ja salaustekniikoiden historiaa ja kehitystä, luoden lopuksi katsaus nykyisin käytössä oleviin tekniikoihin kuten kaksivaiheinen tunnistautuminen.
Työn tutkimusosa aloitetaan mittaamalla tietoliikenteen viivettä eri yhteystekniikoilla Suomessa sijaitsevaan konesaliin. Viiveet mitataan myös Eurooppaan, jonka jälkeen tutkitaan miten verkkoyhteyden tyyppi vaikuttaa viiveisiin. Lopuksi tutkitaan käyttökokemusta mittaamalla etätyöpöydän ruutunopeuden vaikutusta kokonaisviiveeseen.
Tutkimustulokseksi saadaan, että viive vaikuttaa etätyöskentelyyn silloin kun kokonaisviive ylittää ruutunopeuden määrittämän enimmäisajan. Mitattu kokonaisviive voi ylittyä verkkoviiveestä, yleisrasitteen lisäämästä viiveestä tai näiden yhdistelmästä. Yleisrasitteen vaikutus ruutunopeuteen korostuu, kun etätyöratkaisua käytetään virtuaalikoneella, jonka resurssit eivät riitä ruutunopeuden ylläpitämiseen.