Asiakkaan kodissa tehtävän työn erityisyys sosiaalityössä

Abstract

Asiakkaan kodin merkitys sosiaalityön tekemisen paikkana on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Tutkielmani tavoitteena on review-tutkimuksen menetelmää käyttäen muodostaa käsitys siitä, millaisia erityispiirteitä asiakkaan kotona tehtävään sosiaalityöhön liittyy. Pohjustan aihetta ensin tarkastelemalla kodin sekä kodittomuuden ja asunnottomuuden merkityksiä. Tämän jälkeen avaan lyhyesti sosiaalityön julkilausuttuja tavoitteita sekä asiakkaan kotiin vietävään sosiaalityöhön liittyvää aiempaa tutkimusta.

Valitsemani aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä sosiaalityön tutkimuksesta, jotka on analysoitu laadullisen tutkimuksen menetelmin. Asiakkaan kotia sosiaalityön tekemisen paikkana on tutkittu aineistossani päihde- ja mielenterveystyön, lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluiden, aikuissosiaalityön, tuetun asumisen palveluiden, gerontologian sekä sosiaalityön tutkimuksen näkökulmista. Aineistoni sisältää tutkimuksia erilaisista sosiaalityön konteksteista, mikä on hyvä huomioida tutkielmani tuloksia luettaessa. Vaikka kodin erityispiirteet sosiaalityön tekemisen paikkana näyttäytyvät aineistossani suhteellisen yhtenäisinä sosiaalityön kontekstista riippumatta, on huomioitava, että teen tuloksissani yleistyksiä kodin erityispiirteistä, enkä aina erikseen erittele käyttämäni tutkimustuloksen kontekstia. Tämän vuoksi painotan läpi tutkielmani kodin merkitysten henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä.

Analyysimenetelmänä olen käyttänyt tässä tutkielmassa teemoittelua. Muodostin aineistostani teemoittelun avulla neljä teemaa kuvaamaan asiakkaan kodin erilaisia erityispiirteitä sosiaalityön tekemisen paikkana. Ensimmäisen teeman alle lukeutuvat asiakkaan kodin fyysiset erityispiirteet, kuten kodin yksityisyys ja yksilöllisyys sekä henkilökohtaiset tavarat ja muut fyysiset elementit, kuten kodin puhtaus tai likaisuus sekä kodin fyysisiin piirteisiin liittyvät normit ja ennakko-oletukset. Toinen teema kuvaa kodin emotionaalista ulottuvuutta, johon sisältyvät esimerkiksi työntekijöiden kotikäynteihin liittyvät keholliset ja aistilliset tuntemukset ja tunteet sekä asiakkaan näkökulmasta muun muassa kotiin liittyvät turvallisuuden tai turvattomuuden tunteet. Kolmannen teeman alle lukeutuvat kuvaukset kodin vaikutuksista sosiaalityön kohtaamispaikkana työntekijän ja asiakkaan väliseen valta-asetelmaan sekä vuorovaikutukseen. Aineistosta käy esimerkiksi ilmi, että asiakkaan kodissa sekä työntekijä että asiakas ottavat erilaisia rooleja kuin institutionaalisissa tiloissa. Neljäs ja viimeinen teema kuvaa, millaista erityistä osaamista asiakkaan koti sosiaalityön tekemisen paikkana työntekijältä vaatii. Tällaista erityisosaamista ovat tulosteni perusteella esimerkiksi orientoituminen kotikäynteihin sekä kotikäyntien suunnittelu ja ennakointi, improvisointi, joustavuus, tietämättömyyden sietäminen, itsereflektointi ja asiakkaan kodin erityisyyden tiedostaminen.

Kotiin sosiaalityön tekemisen paikkana liittyy aineistosta muodostamieni tulosten mukaan fyysisiä, emotionaalisia, työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutukseen sekä valtasuhteeseen vaikuttavia ja työntekijän erityisosaamista vaativia erityispiirteitä. Asiakkaan koti näyttäytyy aineistossani erityisenä sosiaalityön tekemisen paikkana, jossa työskentely vaatii työntekijältä erityistä osaamista sekä tietoa kotiin liittyvistä erityispiirteistä. Tutkielmani tulosten perusteella näyttää siltä, että sosiaalityöntekijän on omattava tietämystä asiakkaan kotiin liittyvistä erityispiirteistä sosiaalityön tekemisen paikkana sekä kotikäynteihin liittyvää erityisosaamista pystyäkseen tekemään sosiaalityön tavoitteiden mukaista työtä myös asiakkaan kotona. Tämä luo tarpeen kotikäynteihin liittyvän erityisen tietotaidon sisällyttämisestä sosiaalityön opintoihin.