Tiedostamattomat ennakkoluulot ja oletukset henkilöstön keskuudessa vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia kohtaan
Vainikka, Johanna (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253532
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia tiedostamattomia ennakkoluuloja ja oletuksia erään suuren eteläsuomalaisen kaupungin henkilöstöllä on vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia kohtaan sekä millaisia vaikutuksia näillä ennakkoluuloilla ja oletuksilla on. Tutkimus tehtiin toimeksiantona.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tehtiin seitsemän. Haastatteluiden teemat olivat monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja rasismi. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, josta teoreettisiksi käsitteiksi saatiin ennakkoluulot ja negatiiviset asenteet työyhteisössä, halu ymmärtää ja auttaa ulkomaalaistaustaista työkaveria ja asiakasta sekä vieraskielisyys ja erilaiset kulttuurit suomalaisessa työyhteisössä.
Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön keskuudessa on tiedostamattomia ennakkoluuloja ja oletuksia vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia henkilöitä kohtaan. Näkyvimmät ennakkoluulot ja oletukset liittyvät kielitaitoon ja kulttuuriin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ennakkoluuloja esiintyy eniten asiakastilanteissa, joissa ulkomaalaistaustainen asiakas tulee hakemaan kaupungin palveluita. Työyhteisössä ennakkoluuloja aiheuttavat erilaiset uskonnot ja toimintatavat. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että henkilöstöllä on runsaasti halua ja ymmärrystä auttaa ulkomaalaistaustaista työtoveria menestymään niin työtehtävissään kuin työyhteisössä. Useissa vastauksissa esiintyi käsitys siitä, että vieraskieliset ja muista kulttuureista tulevat työkaverit ovat itsestäänselvyys nykyaikana, ja että heihin suhtaudutaan suvaitsevaisesti. Niin ikään tuloksista selvisi, että vieraskielisyydellä ja erilaisilla kulttuureilla on suuri merkitys työyhteisössä. Puutteellinen kielitaito koettiin paikoitellen ongelmaksi, mutta toisaalta muusta kulttuurista tuleva työntekijä miellettiin samanlaiseksi työkaveriksi kuin kantasuomalainen, mikäli vain yhteinen kieli löytyy.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita tehtiin seitsemän. Haastatteluiden teemat olivat monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja rasismi. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, josta teoreettisiksi käsitteiksi saatiin ennakkoluulot ja negatiiviset asenteet työyhteisössä, halu ymmärtää ja auttaa ulkomaalaistaustaista työkaveria ja asiakasta sekä vieraskielisyys ja erilaiset kulttuurit suomalaisessa työyhteisössä.
Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstön keskuudessa on tiedostamattomia ennakkoluuloja ja oletuksia vieraskielisiä ja muista kulttuureista tulevia henkilöitä kohtaan. Näkyvimmät ennakkoluulot ja oletukset liittyvät kielitaitoon ja kulttuuriin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ennakkoluuloja esiintyy eniten asiakastilanteissa, joissa ulkomaalaistaustainen asiakas tulee hakemaan kaupungin palveluita. Työyhteisössä ennakkoluuloja aiheuttavat erilaiset uskonnot ja toimintatavat. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että henkilöstöllä on runsaasti halua ja ymmärrystä auttaa ulkomaalaistaustaista työtoveria menestymään niin työtehtävissään kuin työyhteisössä. Useissa vastauksissa esiintyi käsitys siitä, että vieraskieliset ja muista kulttuureista tulevat työkaverit ovat itsestäänselvyys nykyaikana, ja että heihin suhtaudutaan suvaitsevaisesti. Niin ikään tuloksista selvisi, että vieraskielisyydellä ja erilaisilla kulttuureilla on suuri merkitys työyhteisössä. Puutteellinen kielitaito koettiin paikoitellen ongelmaksi, mutta toisaalta muusta kulttuurista tuleva työntekijä miellettiin samanlaiseksi työkaveriksi kuin kantasuomalainen, mikäli vain yhteinen kieli löytyy.