”Juttuformaatti, joka on snadisti kieli poskessa”: Satiirin rakentuminen Ylioppilaslehden palstalla Asiaton kysymys
Keränen, Frida (2022)
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253512
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään satiiriin 2020-luvun suomalaisessa journalismissa yhden esimerkkiaineiston kautta. Työssä tutkitaan satiirin rakentumista Ylioppilaslehden palstalla Asiaton kysymys, jossa haastateltavilta kysytään piikitteleviä ja humoristisia kysymyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaisilla keinoilla satiiri palstan jutuissa rakentuu. Toinen tavoite on selvittää, mihin satiiri jutuissa kohdistuu.
Tutkielman aineisto koostuu Asiaton kysymys -palstan yhdeksästä ensimmäisestä jutusta, jotka on julkaistu lokakuun 2020 ja helmikuun 2022 välillä. Aineiston rajauksesta johtuen tutkielman johtopäätökset eivät ole yleistettävissä kaikkeen 2020-luvun suomalaisessa journalismissa esiintyvään satiiriin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu aiemmasta satiirin tutkimuksesta, satiirin ja journalismin yhtymäkohtien tutkimuksesta sekä Ylioppilaslehteen kohdistuneesta tutkimuksesta. Tämän tutkielman tapa hahmottaa satiirin roolia journalistissa jutuissa nojaa erityisesti Paul Simpsonin teoriaan satiirista diskursiivisena käytäntönä, joka voi yhdistellä ja muunnella eri diskursseja. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa diskurssianalyysi, joka mahdollistaa journalististen tekstien tyylin ja diskurssipositioiden tarkan analyysin.
Aineistossa esiintyviä satiirin keinoja ovat kärjistävä henkilökuvaus, ironia, suora ivaaminen, liioittelu, yllättävä yhdistely ja toimittajien keinotekoiset roolit. Jutuista löydetyt satiirin keinot vastaavat tutkimuskirjallisuudessa usein mainittuja satiirin keinoja. Yleisin keino on liioittelu, jota esiintyy kaikissa aineiston jutuissa. Jutuissa esiintyvät satiirin kohteet luokiteltiin kolmeen kategoriaan. Satiiri kohdistuu jutuissa joko henkilöön, instituutioon, diskurssiin tai useampaan näistä kategorioista. Yleisin satiirin kohde jutuissa on haastateltu henkilö. Toisaalta osassa jutuista haastateltava on ikään kuin sivuosassa ja toimittajan rakentaman satiirin kuuntelijana. Satiirin kohteen ottaminen mukaan jutun tekemiseen Asiaton kysymys -jutuissa poikkeaa tutkimuskirjallisuudessa esitetystä satiirin perusasetelmasta, jossa satiirin kohde ei yleensä osallistu satiiriseen diskurssiin itse.
Tutkielman aineisto koostuu Asiaton kysymys -palstan yhdeksästä ensimmäisestä jutusta, jotka on julkaistu lokakuun 2020 ja helmikuun 2022 välillä. Aineiston rajauksesta johtuen tutkielman johtopäätökset eivät ole yleistettävissä kaikkeen 2020-luvun suomalaisessa journalismissa esiintyvään satiiriin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu aiemmasta satiirin tutkimuksesta, satiirin ja journalismin yhtymäkohtien tutkimuksesta sekä Ylioppilaslehteen kohdistuneesta tutkimuksesta. Tämän tutkielman tapa hahmottaa satiirin roolia journalistissa jutuissa nojaa erityisesti Paul Simpsonin teoriaan satiirista diskursiivisena käytäntönä, joka voi yhdistellä ja muunnella eri diskursseja. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa diskurssianalyysi, joka mahdollistaa journalististen tekstien tyylin ja diskurssipositioiden tarkan analyysin.
Aineistossa esiintyviä satiirin keinoja ovat kärjistävä henkilökuvaus, ironia, suora ivaaminen, liioittelu, yllättävä yhdistely ja toimittajien keinotekoiset roolit. Jutuista löydetyt satiirin keinot vastaavat tutkimuskirjallisuudessa usein mainittuja satiirin keinoja. Yleisin keino on liioittelu, jota esiintyy kaikissa aineiston jutuissa. Jutuissa esiintyvät satiirin kohteet luokiteltiin kolmeen kategoriaan. Satiiri kohdistuu jutuissa joko henkilöön, instituutioon, diskurssiin tai useampaan näistä kategorioista. Yleisin satiirin kohde jutuissa on haastateltu henkilö. Toisaalta osassa jutuista haastateltava on ikään kuin sivuosassa ja toimittajan rakentaman satiirin kuuntelijana. Satiirin kohteen ottaminen mukaan jutun tekemiseen Asiaton kysymys -jutuissa poikkeaa tutkimuskirjallisuudessa esitetystä satiirin perusasetelmasta, jossa satiirin kohde ei yleensä osallistu satiiriseen diskurssiin itse.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]