”Det är vanligt att vara allergisk till tomat” : En felanalys av prepositioner I skriftspråket hos tvåspråkiga barn och unga på språköar

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen ruotsinkielisten kielisaarekkeilla asuvien lasten ja nuorten prepositioiden käyttöä ruotsinkielisessä kirjakielessä. Tarkastelen lasten ja nuorten käyttämiä prepositioita pääasiassa interferenssin näkökulmasta ja tavoitteeni on saada selville millä tavoin suomenkieliset sijapäätteet vaikuttavat prepositioiden käyttöön ruotsiksi.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määrittelen äidinkielen käsitteenä ja tarkastelen äidinkielen monimuotoisuutta etenkin kaksikielisten henkilöiden näkökulmasta, sillä tutkimukseen osallistuvat henkilöt puhuvat äidinkielenään ruotsia, vaikka osa heistä kokee vahvemman kielensä olevan suomi. Äidinkielen lisäksi annan teoriataustan sille, mitä kaksikielisyys on ja mitä se Suomessa tarkoittaa. Keskeinen osa teoreettista viitekehystä on myös kielisaarekkeen ja finlandismin määrittäminen. Lopuksi käsittelen prepositioita ruotsin kielessä sekä sijapäätteitä suomen kielessä.

Selvitän miten tutkimukseen osallistuvat henkilöt käyttävät prepositioita teettämällä heillä aukkotestin, josta puuttuu ruotsinkielisestä virkkeestä prepositio ja suomenkielisestä virkkeestä sijamuotoon taivutettu substantiivi. Aukkotestin lisäksi tutkimushenkilöt kirjoittavat vapaa-ajan harrastuksestaan lyhyen tekstin, jossa tarkastelen prepositioiden käyttöä vapaassa kirjoituksessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomen sijapäätteet vaikuttavat vahvasti tutkimukseen osallistuvien henkilöiden prepositiovalintoihin. Joissain tapauksissa sijapäätteen suora kääntäminen ruotsinkieliseksi prepositioksi onnistuu ilman virhettä ruotsin kielessä, mutta usein sijapäätteen kääntäminen ruotsin prepositioksi johtaa virheeseen ruotsinkielisessä virkkeessä. Osan virheistä voi luokitella niin sanotuiksi finlandismeiksi, jotka jossain määrin ovat puhekielessä hyväksyttyjä, mutta joita ei tulisi käyttää kirjakielessä.

Aukkotestin tutkimustulos, että usea tutkimushenkilö kääntää sijapäätteen ruotsinkieliseksi prepositioksi johtaen virheeseen, poikkeaa siitä mitä vapaa kirjoitustehtävä osoittaa. Vapaassa kirjoitustehtävässä esiintyi ylipäänsä hyvin niukasti prepositioita ja tavallisin prepositioiden käyttämiseen liittyvä virhe oli preposition poisjättäminen sellaisessa rakenteessa, jossa sellainen tulisi olla.

I denna pro gradu -avhandling granskar jag prepositionsanvändningen hos svensk-finskt tvåspråkiga barn och unga på språköar. Jag granskar prepositionsanvändningen främst ur interferensens synvinkel och mitt syfte är att få reda på hur kasusändelserna i finska påverkar prepositionsanvändningen på svenska.

Undersökningens teoretiska referensram bygger på en redogörelse över vad modersmål är och ytterligare diskuterar jag även svårigheten att definiera en tvåspråkig persons modersmål, eftersom informanterna i denna undersökning talar svenska som sitt modersmål trots att många anser finskan vara sitt starkare språk. Utöver en definition av modersmål bygger jag även upp en teoretisk grund för vad tvåspråkighet är och vad det innebär i Finland. En central del av den teoretiska referensramen är även definitionerna av en språkö och en finlandism. Till sist redogör jag för vad prepositioner egentligen är i svenskan och sedan ger jag en definition av vad kasusändelser i finskan är och hur de används.

Jag tar reda på hur mina informanter använder prepositioner genom att ve dem fylla i ett lucktest, som i de svenskspråkiga meningarna saknar preposition och i de finskspråkiga meningarna saknar kasusböjt substantiv. Utöver lucktestet skriver informanterna en kort text om sin fritidssyssla. Min avsikt med att granska de friskrivna texterna är att ta reda på hur informanterna använder prepositionerna i text som de själva fått bygga upp.

Resultaten visar att finskans kasusändelser starkt påverkar informanternas val av de svenska prepositionerna. I vissa fall är det gångbart att direkt översätta en finsk kasusändelse till en motsvarande preposition på svenska utan att det resulterar i ett språkfel i svenskan, men ofta leder ändå översättningen till ett fel. Vissa av språkfelen som förekom går att räkna som finlandismer. Dessa är i vissa fall acceptabla i talspråk, men borde inte användas i skriftspråk.

Lucktestets resultat avviker något från det som informanternas friskrivna texter påvisar. I de friskrivna texterna förekom för det första mycket få prepositioner och för det andra var det mest förekommande felet utelämning av preposition i en konstruktion som kräver en preposition.