Pitäisi kai olla onnellinen että edes jotakin hommia on : kehysanalyysi työssä alikuormittumisesta ja tylsistymisestä

Abstract

Pro gradu- tutkimukseni tarkoituksena oli tarkastella alikuormitusta ja tylsistymistä suomalaisessa työkontekstissa. Tutkimuksessa keskityin työssä alikuormittumisen ja tylsistymisen kuvauksiin verkkokeskustelupalstoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda alikuormituksen ja tylsistymisen ilmiöitä osaksi työn kuormitusta koskevaa keskustelua. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa alikuormituksesta ja tylsistymisestä tietoa käytännön työelämäosaamisen tueksi. Tutkimusaiheena työn kuormitus voidaan liittää laajasti katsottuna keskusteluun vastuullisesta toiminnasta työpaikoilla. Käytännön työelämän näkökulmasta vastuullisen toiminnan tavoitteena on kestävin toimintatavoin sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien, kuten henkilöstön, odotukset ja tavoitteet. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui alikuormitukseen ja tylsistymiseen liittyvästä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Teoreettisen viitekehyksen kautta tarkastelin tutkimuksen empiiristä aineistoa. Tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus tarkastelee tutkittavien ilmiöiden merkityksiä, ja laadullisen tutkimuksen keskeisin tavoite on inhimillisen ymmärryksen lisääminen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui verkkokeskustelukommenteista vuosien 2017 ja 2021 väliltä. Aineisto muodostui yhteensä 193 verkkokeskustelukommentista. Verkkokeskustelupalstoiksi valitsin Suomi24- ja Vauva.fi-keskustelupalstat. Tutkimusaineiston keräsin joulu- ja marraskuussa 2021, ja tutkimusaineiston analysoin kehysanalyysilla. Tutkimuksen ydinlähtökohtana oli kehysanalyysi, jonka periaatteiden mukaan kehykset tarkoittavat yhteisön jäsenten jakamia, kulttuurisesti rakentuneita tapoja ymmärtää erilaisia tapahtumia ja ilmiöitä. Kehysanalyysin tavoitteena on muodostaa kuvaa kommenttiaineistossa esiintyvistä esittämisen ja tulkinnan malleista. Tutkimuksen tuloksena tunnistin neljä alikuormitusta ja tylsistymistä kuvaavaa kehystä. Kehykset olivat syyllistävä kehys, vähättelevä kehys, kadehtiva kehys ja tukeva kehys. Syyllistävä kehys määritteli alikuormituksen ja tylsistymisen syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa aiheuttavaksi tilaksi, joka pitkittyessään vaikuttaa kielteisesti yksilön omanarvontuntoon ja ammatilliseen itsetuntoon. Vähättelevä kehys korosti alikuormittumista ja tylsistymistä käsitelevien äänien vaientamista ja vähättelyä, sillä kokemusten jakamisen ajatellaan olevan turhaa valittamista. Kadehtiva kehys nosti alikuormituksen ja tylsistymisen tavoiteltavaksi ihannetilaksi, josta tulee nauttia ja käyttää ylimääräinen työaika yksilön kannalta mahdollisimman hyödyllisesti. Tukeva kehys painotti alikuormituksen ja tylsistymisen olevan yksilölle raskas ja vain hetkellisesti kestettävissä oleva tila. Tutkimuksen keskeisten johtopäätösten mukaan tunnistetut tutkimustulokset osoittivat, että keskustelupalstakommentit eivät muodosta yhtä valmista tulkintakehystä ilmiöstä, vaan osittain vastakkaiset kehykset esiintyivät limittäin ja yhtäaikaisesti tarjoten näin ainoastaan osittaisia tulkintamalleja lukijoilleen. Kehysten moninaisuus vahvisti sen, että alikuormittumista ja tylsistymistä työssä ei kuvata vain yksiselitteisenä tai selkeäpiirteisenä ilmiönä. Alikuormittumiseen ja siitä keskustelemiseen liittyi epävarmuutta ja leimaantumisen pelkoa, joten käytännön kannalta tylsistymiseen ja alikuormittumiseen liittyvää tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä työyhteisön käsityksiä ja tapoja keskustella työn kuormittavuudesta. Tutkimuksen lopuksi tunnistin useita potentiaalisia jatkotutkimusmahdollisuuksia alikuormituksen ja tylsistymisen ilmiöiden tarkemman tarkastelun jatkamiseksi. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi tarkastella alikuormituksen ja tylsistymisen rakenteellisia syitä sekä työn kuormittavuutta etätyöskentely-ympäristössä.