Lapsen monipaikkainen institutionaalinen asumispolku lastensuojeluasiakkuuden aikana : Tapaustutkimus yhden asiakkaan tarinasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lapsen monipaikkaisen institutionaalisen polun rakentumista lastensuojeluasiakkuuden aikana. Tutkielmassa lapsen asuinpaikkojen muutoksia seurataan institutionaalisten siirtymien ja monipaikkaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan millainen monipaikkainen institutionaalinen asumispolku asiakkaalle rakentuu lastensuojeluasiakkuuden aikana. Tutkimuksen sisältöteoreettinen viitekehys paikantuu asumispolkujen rakentumisen kautta lapsen monipaikkaiseen asumiseen.

Tässä tutkimuksessa monipaikkaisena institutionaalisena asumispolkuna tarkoitan lapsen toistuvia siirtymiä lastensuojelulaitosten ja muiden instituutioiden välillä. Sisällytän institutionaalisiin siirtymiin myös lastensuojeluasiakkuuden aikana tapahtuvat siirtymät lastensuojelulaitoksesta kotiin, sillä siinäkin tilanteessa siirtymä toteutuu sosiaalityöntekijän päätöksellä. Tutkielmassa käytetyt keskeiset käsitteet, jotka ovat lastensuojeluasiakkuus ja institutionaaliset paikat, liittyvät lastensuojelun toimintaympäristöön. Lastensuojelun toimintaympäristön kautta tarkastellaan lapsen monipaikkaisen institutionaalisen asumispolun rakentumista.

Tutkielman aineisto muodostuu yhden asiakkaan lastensuojeluasiakkuuden aikana dokumentoidusta asiakaskertomuksesta. Aineisto sisältää 382 sivua lastensuojelun asiakirjoja, joihin kuuluvat dokumentoituna kaikki lastensuojelutoimenpiteet, sisältäen niiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan. Lisäksi asiakirjat sisältävät kaikki asiakkuuden aikana toteutettu työskentely sekä viranhaltijapäätökset. Aineisto on kerätty yhdestä keskisuuresta suomalaisesta kunnasta.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto analysoidaan narratiivisen juonianalyysin keinoin. Analyysin tuloksena syntyi kolmeen osaan jaettu tarina ajasta ennen huostaanottoa, ajasta, jolloin huostaanotolla pyritään hakemaan ratkaisua sekä ajasta monen kodin kautta täysi-ikäiseksi. Tuotin edellä kuvatun ajallisen tarinan läpäisevän erillisen tarinan lapsen ottaessa toimijuuden omiin käsiin hatkareissujen myötä. Analyysin avulla aineistosta löytyi yhteensä 13 siirtymää ja muuttoa instituutioiden välillä lastensuojeluasiakkuuden aikana. Lisäksi aineistosta oli tunnistettavissa nuoren elämässä monia lyhyitä ajanjaksoja eri yhteiskunnan instituutioissa kuten esimerkiksi sairaalassa.

Monipaikkaisuuden ja asumispolun lisäksi tutkielma tekee näkyväksi asiakaskertomuksen moniäänisyyttä. Olen kiinnostunut selvittämään, kenen ääni asiakirjoissa näkyy ja miten « äänenkäyttö » jakaantuu eri osapuolten kesken. Tulkitsen aineistoa Kääriäisen (2003) määrittelemän asiakirjoihin sisältyvän moniäänisyyden näkökulmasta. Hän on määritellyt asiakirjoista kolme eri puhetyyppiä: asiakaspuheen, työpuheen ja viranomaispuheen. Aineiston tulkinnan mukaan löysin asiakirjoista tasapuolisesti sosiaalityöntekijän kirjaamana kaikkien asianosaisten ajatuksia ja näkökulmia. Asiakirjateksteissä kulki rinnakkain niin sosiaalityöntekijän omat ajatukset kuin eri osallistenkin näkemykset. Moniäänisyyden näkökulmasta havaitsin, että lapsen ääni tulee kirjattua mielipiteenä sekä lapsen toimijuuden esittämisenä. Esimerkiksi lapsen vastustaessa toistuvia asuinpaikan vaihdoksia, ilmaisi hän mielipiteensä poistumalla luvattomasti lastensuojelulaitoksesta. Moniäänisyyden näkökulmasta loppupäätelmänä voidaan todeta, että asiakirjat sisältävät rinnakkain toimijoiden sekä asiakkaan vuoropuhelua.

In this master’s thesis I will analyse the path of a child through an institutional multi-local residency child welfare program. In this thesis the changes in the growth environment of a child will be followed and scrutinized from the point of view of changes in housing and multi-local residency programs. I will study how the path of a client evolves during child welfare programs, specifically the path of a child in multi-local residency programs. The theoretical framework of this thesis is based on the course of one’s life and their path through housing programs that are multi-local in nature.

In this thesis the pathway of a child through institutional multi-local housing programs is defined by the recurring changes in the housing of a child as they are a client in child welfare programs. This study will also include the changes in the housing of a child as their living conditions change including periods where they live at home, as even in those situations the decision is made by a social worker. The essential concepts and terms used in this study are specifically the institutional child welfare programs and institutional housing programs which are closely related to the environment of child welfare programs. How the path of a child evolves during their placement in multi-local residency programs will be analysed from the point of view of child welfare environments.

The data in this study is gathered from one individual as they are a client in child welfare programs specifically from the documented child welfare reports. The data contains 382 pages of child welfare documents, which include all documented decisions and actions, as well as their planning and implementation during the placement of a child in welfare programs. In addition, the documents contain all decisions and actions by welfare workers holding office. The data was gathered from one specific middle-sized Finnish municipality.

The thesis is a qualitative case study, where the data is analysed through a narrative plot analysis. As the result of the analysis a story was formed and divided into three sections. These were the time before placement in foster care, the time where solutions and actions were taken by social workers, and the time spent in multi-local residency programs as the child becomes an adult. In addition to the above-mentioned narrative analysis, a story that penetrates through the whole story was formed from the times the client took agency by escaping from foster care. In the analysis 13 changes in housing throughout their time as a client in child welfare programs were found. As well as several short periods throughout their life where they spent time in social institutions, such as hospitals.

In addition, by analysing multi-local housing and the housing path of an individual this thesis makes visible the multi-voiced nature of client reports. A point of interest is studying whose voice is visible in the documentation. And how the space of visible voices is formed and divided between parties. I will be interpreting the data based on the theoretical framework in Kääriäinen (2003) definition of the multi-voiced nature of documentation. This framework defines three different types of voice, the clients voice, working voice, and formal office holders’ voice. Throughout the analysis, an even spread of voices, thoughts and viewpoints of all affected parties documented by social workers was found. Throughout the documentation, in addition to the social workers thoughts, the views of all affected parties were observed. From the point of view of multi-voiced analysis, it was observed that the child’s voice is documented as an opinion and a presentation of the child’s agency. As an example, when the child resists recurring changes in housing, they present their agency by leaving the child caring institution they were placed in without permission. Finally, it was observed that the documentation presents a discourse between those taking action and the affected parties, when studied from the point of view of multi-voiced analysis.