Uudet elämät sodan keskellä : Kriisin vaikutukset ihmisten ja synnytyssairaalan arkeen Tampereella 1938–1945

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen Tampereen Pyynikinrinteellä vuosina 1913–1962 toimineen Tampereen kaupungin synnytyslaitoksen historiaa. Tutkimus sijoittuu synnytyslaitoksen historian erityisen vaikealle ajanjaksolle, vuosille 1938–1945. Tällöin toisen maailmansodan luoman yhteiskunnallisen kriisin tuomien haasteiden lisäksi laitos taisteli jatkuvasti toimintaympäristössään kohtaamiaan ongelmia vastaan. Keskeisimmät vaikeudet liittyivät laitoksen puutteellisiin ja ahtaisiin tiloihin, jotka eivät olleet riittäviä yhä kasvavan kaupungin väestön tarpeiden tyydyttämiseksi. Ahtaus vaikeutti laitoksen toimintaa, ja sen myötä myös erilaiset potilaiden ja vastasyntyneiden lasten henkeä uhkaavat taudit levisivät laitoksella nopeasti.

Tutkimuskohteena on laitoksella vuosina 1913–1962 asioineet potilaat, heille tehdyt hoitotoimenpiteet sekä vastasyntyneet lapset. Heitä tutkin Tampereen kaupunginarkistosta synnytyslaitoksen alkuperäisistä synnytyskertomuksista keräämäni ja koostamani tietokannan avulla, joka on tutkimuksen päälähdeaineisto. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä, pääpainon ollessa määrällisissä menetelmissä. Keskeisenä tilastollisen analyysin keinona on käytetty varianssianalyysia. Menetelmien monipuolisuudesta johtuen tutkimus voidaan lukea monimenetelmälliseksi tutkimukseksi.

Tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota laitoksella synnyttäneiden potilaiden vastasyntyneiden lasten synnytyspainoihin sekä tekijöihin, jotka painoihin vaikuttivat. Synnytyspaino on sikiön kohdunsisäisen kehityksen indikaattori, johon voi vaikuttaa monia biologisia sekä yhteiskunnallisia tekijöitä, synnyttäjän iästä aina synnyttäjän sosioekonomiseen luokkaan. Sen avulla on mahdollista tehdä johtopäätöksiä eri ryhmien välisistä terveysoloista ja niiden eroista – tässä tutkimuksessa erityisesti Tampereen eri sosioekonomisten luokkien sekä asuinalueiden väliset erot ovat kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen keskeisinä tutkimuskysymyksinä on, miten sota-aika sekä synnytyslaitoksen ongelmat näkyivät laitoksen synnytyksissä, synnytyspainoissa ja hoitotapahtumissa ja oliko erilaisten ryhmien välillä huomattavissa merkitseviä eroja?

Tampereen synnytyslaitoksen potilaiden sekä synnytysten määrät vaihtelivat yhteiskunnallisten olojen mukana. Talvisodan aikana laitoksen syntyvyys laski mutta Tampereen syntyvyys kasvoi, kaupunkilaisten synnyttäessä muualla. Erityisen paljon potilaiden määrät ja syntyvyys kasvoivat yhdeksän kuukautta rauhan alkamisen jälkeen – jatkosodan jälkeen tämä näkyi suurten ikäluokkien syntymisenä, kansainvälisesti todettuna ”baby boom”- ilmiönä. Laitoksen potilaiden vastasyntyneiden lasten synnytyspainot olivat läpi tarkasteltavan ajan yllättävän korkeita, keskimääräisen syntymäpainon ollessa jopa 3376 grammaa. Painot vaihtelivat merkitsevästi eri sosioekonomisten luokkien välillä, heikoiten toimeen tulevien luokkien synnyttäessä keskimäärin muita luokkia kevyempiä lapsia. Tampereen kaupunginosien -ja alueiden välillä ei merkitseviä eroja synnytyspainoissa löytynyt, vaikka ne poikkesivatkin toisistaan sosioekonomisilta jakaumiltaan. Biologiset tekijät vaikuttivat synnytyspainoihin samalla tavalla kuin aiemmissa saman aihepiirin tutkimuksissa on todettu – esimerkiksi äidin iän noustessa myös syntyneiden lasten synnytyspainot kasvoivat. Myös hoitotapahtumien määrät erosivat ajallisesti sekä eri ryhmien välillä – erityisesti talven 1941–1942 ankaruus vaikutti elävänä syntyneiden määrän laskuun yhdeksän kuukautta myöhemmin. Myös laitoksella kuolleiden potilaiden määrä kasvoi sen vaikutuksesta. Tampereen synnytyslaitoksen korkeista synnytyspainoista ja suhteellisen vähäisestä kuolleena syntyneiden ja keskenmenojen määrästä voi huomata, että kaupungissa oli sota-ajan säännöstelytaloudesta ja muista heikentyneistä oloista huolimatta suhteellisen hyvä elintaso, ja erityisesti raskaana olevista naisista pidettiin hyvää huolta. Haasteellisesta sota-ajasta huolimatta säännöstelytalous takasi vakaan ravinnonsaannin Tampereen raskaana olleille naisille asuinpaikkaan katsomatta, samalla kuitenkin sosioekonomisten asemien luodessa yhä näkyvämpää epätasa-arvoisuutta potilaiden välille myös sota-aikana.

This study examines the history of the maternity hospital of Tampere, which was situated in the borough of Pyynikinrinne from 1913 to 1962. The study focuses on the hospital during World War 2, more particularly during the years 1938-1945. The maternity hospital functioned even when social conditions were poor and the whole society was in crisis – even during the Second World War. While the hospital had to cope with the ever-changing world of wartime, it also had to manage its local challenges related to the cramped and insufficient facilities of the hospital. The facilities were too small and inadequate for the continuously growing population of Tampere. The crowding of the hospital introduced a lot of problems and provided a way for diseases to spread, threatening the lives of patients and newborns.

The research subjects of the study are the patients of the hospital during 1938-1945, their newborns, and the treatment that they received at the hospital. The main source material of the study are the medical records of patients of the hospital, collected from the city archive of Tampere. I have collected and categorized the source material to a digital format using Microsoft Excel. I use both quantitative and qualitative methods in this study, main focus being on the quantitative methods. The versatility of methods used in this study makes it a mixed methodology study.

Special attention is paid to the patients who gave birth to a living baby at the hospital. The focus here is directed to the birth weights of the newborns and the several factors which affected them. Birth weight is an anthropometric indicator of size, and it reflects the intrauterine development of the newborn. Many varied factors affect birth weight, from biological factors like age and parity to social factors like the socioeconomical status of the birther. With birth weight it is also possible to draw conclusions about health conditions of separate groups and the differences between them. In this study the main focus is on the differences between socioeconomical groups and between different residential areas. The main research question of the study is: How did wartime and the internal problems of the maternity hospital appear in the births, birth weights and other incidents which occurred in the hospital? Were there significant differences between groups?

The number of patients and the number of births varied by a large degree during the years under study, mostly following the larger social conditions of the time. During Winter War the birth rate of the maternity hospital dropped, while the birth rate of Tampere increased, people preferring to give birth outside of the hospital. Number of patients and live births usually increased nine months after peacetime had started and conditions of society had normalized to more peaceful level. For example, nine months after the end of Continuation War the birth of “baby boomers” could be observed at the hospital, when birth rate increased rapidly. Mean birth weight of the period was high, 3376 grams. Average birth weights varied significantly between many groups. Between socioeconomical groups the birth weights were lowest at the most disadvantaged groups, while financially better off groups had higher birth weights. There were no significant differences in birth weights between different neighborhoods and residential areas, even though they differed in their socioeconomical distribution. Biological factors affected birth weights the same way as in previous studies related to the topic: for example, birth weights increased with the age of the birther. Environmental factors, such as the harsh winter of 1941-1942, lowered the number of live births nine months later and increased the mortality of the hospital. Looking at the high average birth weights of 1938-1945 and the low infant mortality, it can be estimated that the living conditions of Tampere stayed high even during wartime and pregnant women were especially well taken care of. Even with the difficulties of wartime, rationing guaranteed pregnant women in Tampere a stable nutrition regardless of the place of residence. Still, socioeconomic status of the patients made inequality increasingly visible during the times of war.