Sosiodemografiset tekijät, asenteet ja poliittinen kanta erityisruokavalioita selittävinä tekijöinä
Granlund, Heli (2022)
Granlund, Heli
2022
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204233450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204233450
Tiivistelmä
Erityisruokavaliot ovat osa ruokakulttuuriamme. Ravitsemushoitoa edellyttävien sairauksien yleistyminen on lisännyt terapeuttisten ruokavalioiden käyttöä. Terveystietoisuuden yleistyminen ja lisääntynyt kiinnostus ruokaa ja ruokavaliota kohtaan taas heijastuvat elämäntapaan liittyvien ruokavalioiden yleistymiseen. Tässä tutkimuksessa elämäntapaan liittyvillä ruokavalioilla tarkoitetaan omaehtoiseen noudattamiseen ja hyvinvoinnin tavoitteluun perustuvia ruokavalioita. Suomalaiset noudattavat hyvin erilaisia ruokavalioita, ja ruokavalioiden suosiossa on ollut vuosien saatossa vaihtelua. Erilaiset ruokavaliot saavat paljon medianäkyvyyttä, millä on vaikutuksensa erityisruokavalioiden noudattajien lisäksi niihin, jotka eivät erityisruokavalioita noudata. Syöminen on jatkuvasti muuttuvaa, ja erilaiset ruokavaliot määrittävät ruokakulttuuriamme uudelleen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten sosiodemografiset tekijät, asenteet ja poliittinen kanta selittävät erityisruokavalioiden noudattamista. Tutkimukseen valitut erityisruokavaliot olivat omaehtoinen gluteeniton ruokavalio, runsasproteiininen ruokavalio sekä laihdutus. Tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien ruokakyselyn 18–79-vuotiaat vastaajat (n = 22 706). Aineisto kerättiin poikkileikkausasetelmalla ajanjaksolla 1.–19.3.2020. Tutkimuksessa sosiodemografisina tekijöinä olivat sukupuoli, ikä, koulutustaso, asuinpaikka ja työmarkkina-asema. Asenteista käsiteltiin kymmenen ruoan valintaan liittyvää motiivia. Poliittista kantaa määriteltiin sen perusteella, mitä puoluetta vastaaja ilmoitti äänestäneensä eduskuntavaaleissa vuonna 2019.
Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kuvailevien tunnuslukujen lisäksi tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Cramerin V:tä ja gammaa. Näiden jälkeen aineistossa edettiin logistiseen regressioanalyysiin. Logistisella regressioanalyysilla pystyttiin ennustamaan sitä, miten kukin selittävä muuttuja vaikuttaa kunkin tutkitun ruokavalion noudattamisen todennäköisyyteen. Lisäksi monimuuttujamallissa pystyttiin vakioimaan selittävät muuttujat suhteessa toisiinsa. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 26.0 -ohjelmaa.
Tutkimustulosten mukaan sosiodemografisista tekijöistä etenkin naissukupuoli ja ikä ennakoivat sekä omaehtoisen gluteenittoman ruokavalion noudattamista että laihduttamista. Laihduttaminen oli todennäköisintä 40–59-vuoden ikäisillä ja omaehtoisen gluteenittoman ruokavalion noudattaminen 40–49-vuotiailla. Sen sijaan runsasproteiinisen ruokavalion noudattaminen oli todennäköisempää miehillä ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla.
Asenteista sekä omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota että runsasproteiinista ruokavalioita ennakoi parhaiten ruoan terveyttä edistävien vaikutusten arvostaminen. Laihdutusta taas se, että ruoka ei lihota. Lisäksi jokaisen tutkittavan ruokavalion kohdalla yhdistävänä tekijänä oli epäluottamus suomalaisia ravitsemussuosituksia kohtaan. Mitä enemmän vastaaja luotti ravitsemussuosituksiin, sitä epätodennäköisempää oli tutkittujen ruokavalioiden noudattaminen. Ruokavalioita päätyi myös harvoin noudattamaan sellainen, joka kokee terveellisen syömisen olevan helppoa ja ruoan tuottavan iloa itselleen.
Puoluekannalla oli vaikutus runsasproteiinisen ruokavalion noudattamiseen, ja yhteys pysyi tilastollisesti merkitsevänä vielä vakioinnin jälkeenkin. Vihreitä äänestäneisiin verrattuna ruokavalion noudattaminen oli todennäköisintä perussuomalaisia äänestäneillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiodemografisilla tekijöillä, asenteilla ja puoluekannalla on kaikilla vaikutusta siihen, päädytäänkö laihduttamaan tai noudattamaan omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota tai runsasproteiinista ruokavaliota. Taustatekijöiden vaikutus ruokavalioihin ei kuitenkaan ole samanlainen kaikissa ruokavalioissa. Laihdutusta ennakoi parhaiten sosiodemografiset tekijät, kun taas omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota vaikuttaisi määrittävän enemmänkin asenteet. Runsasproteiinisen ruokavalion noudattamiseen vaikuttivat sekä sosiodemografiset tekijät, asenteet että puoluekanta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten sosiodemografiset tekijät, asenteet ja poliittinen kanta selittävät erityisruokavalioiden noudattamista. Tutkimukseen valitut erityisruokavaliot olivat omaehtoinen gluteeniton ruokavalio, runsasproteiininen ruokavalio sekä laihdutus. Tutkimuksen aineistona on Helsingin Sanomien ruokakyselyn 18–79-vuotiaat vastaajat (n = 22 706). Aineisto kerättiin poikkileikkausasetelmalla ajanjaksolla 1.–19.3.2020. Tutkimuksessa sosiodemografisina tekijöinä olivat sukupuoli, ikä, koulutustaso, asuinpaikka ja työmarkkina-asema. Asenteista käsiteltiin kymmenen ruoan valintaan liittyvää motiivia. Poliittista kantaa määriteltiin sen perusteella, mitä puoluetta vastaaja ilmoitti äänestäneensä eduskuntavaaleissa vuonna 2019.
Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kuvailevien tunnuslukujen lisäksi tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Cramerin V:tä ja gammaa. Näiden jälkeen aineistossa edettiin logistiseen regressioanalyysiin. Logistisella regressioanalyysilla pystyttiin ennustamaan sitä, miten kukin selittävä muuttuja vaikuttaa kunkin tutkitun ruokavalion noudattamisen todennäköisyyteen. Lisäksi monimuuttujamallissa pystyttiin vakioimaan selittävät muuttujat suhteessa toisiinsa. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 26.0 -ohjelmaa.
Tutkimustulosten mukaan sosiodemografisista tekijöistä etenkin naissukupuoli ja ikä ennakoivat sekä omaehtoisen gluteenittoman ruokavalion noudattamista että laihduttamista. Laihduttaminen oli todennäköisintä 40–59-vuoden ikäisillä ja omaehtoisen gluteenittoman ruokavalion noudattaminen 40–49-vuotiailla. Sen sijaan runsasproteiinisen ruokavalion noudattaminen oli todennäköisempää miehillä ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla.
Asenteista sekä omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota että runsasproteiinista ruokavalioita ennakoi parhaiten ruoan terveyttä edistävien vaikutusten arvostaminen. Laihdutusta taas se, että ruoka ei lihota. Lisäksi jokaisen tutkittavan ruokavalion kohdalla yhdistävänä tekijänä oli epäluottamus suomalaisia ravitsemussuosituksia kohtaan. Mitä enemmän vastaaja luotti ravitsemussuosituksiin, sitä epätodennäköisempää oli tutkittujen ruokavalioiden noudattaminen. Ruokavalioita päätyi myös harvoin noudattamaan sellainen, joka kokee terveellisen syömisen olevan helppoa ja ruoan tuottavan iloa itselleen.
Puoluekannalla oli vaikutus runsasproteiinisen ruokavalion noudattamiseen, ja yhteys pysyi tilastollisesti merkitsevänä vielä vakioinnin jälkeenkin. Vihreitä äänestäneisiin verrattuna ruokavalion noudattaminen oli todennäköisintä perussuomalaisia äänestäneillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiodemografisilla tekijöillä, asenteilla ja puoluekannalla on kaikilla vaikutusta siihen, päädytäänkö laihduttamaan tai noudattamaan omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota tai runsasproteiinista ruokavaliota. Taustatekijöiden vaikutus ruokavalioihin ei kuitenkaan ole samanlainen kaikissa ruokavalioissa. Laihdutusta ennakoi parhaiten sosiodemografiset tekijät, kun taas omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota vaikuttaisi määrittävän enemmänkin asenteet. Runsasproteiinisen ruokavalion noudattamiseen vaikuttivat sekä sosiodemografiset tekijät, asenteet että puoluekanta.