Valtionyhtiöiden hallinnointikoodin mukainen raportointi sisäisen valvonnan, riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen ja lähipiiriliiketoimien kannalta
Vihtalahti, Paula (2022)
Vihtalahti, Paula
2022
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223440
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä strategisen intressin yhtiöiden hallinnointikoodin noudattamista. Hallinnointikoodi on kehitetty vastaamaan sääntelytarpeisiin maailmanlaajuisten kirjanpito- sekä muiden skandaalien jälkeen, mutta sillä on haluttu jättää myös yhtiöille mahdollisuus soveltaa sitä niille toimivalla tavalla, riippuen esimerkiksi toimialasta ja yhtiön koosta. Hallinnointikoodi tunnetaan maailmalla käsitteellä corporate governance codes. Hallinnointikoodin olemassaolo ja noudattaminen voidaan nähdä osana hyvää hallinnointia (corporate governance). Aihe on ajankohtainen ja tärkeä tutkia, sillä valtio-omisteisten yhtiöiden omistuksen taustalla on ajatus pitkäjänteisestä omistajuudesta.
Tarkastelussa olivat vuoden 2020 hallinnointikoodin suositukset ja tutkimuksen aiheeksi valikoituivat suositukset koskien muuta hallinnointia. Nämä suositukset koskevat sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkatusta ja lähipiiriliiketoimia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää noudattavatko yhtiöt hallinnointikoodin muuta hallinnointia koskevia suosituksia ja kuinka laajasti ne raportoivat niiden noudattamisesta. Raportoinnin tarkastelussa hyödynnettiin myös vertailua pörssiyhtiöiden ja strategisen intressin yhtiöiden välillä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaista on vaihtoehtoinen raportointi, mikäli yhtiö ei varsinaisesti noudata hallinnointikoodia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on myös määrällisiä piirteitä. Aineisto kerättiin yhtiöiden verkkosivuilta saatavissa olevista materiaaleista. Materiaaleina toimivat pääasiassa yhtiöiden hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvitykset sekä vaihtoehtoisena materiaalina toimivat yhtiöiden tilinpäätös- ja vuosikertomusmateriaalit. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analyysimenetelmäksi valikoitu teoriaohjaava sisällönanalyysi, sillä hallinnointikoodin suosituksien sisältöä käytettiin apuna aineiston analyysia tehtäessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että suurin osa yhtiöistä noudattaa hallinnointikoodin muuta hallinnointia koskevia suosituksia. Raportoinnin laajuus kuitenkin vaihtelee yhtiöiden välillä, ja pääasiassa pörssiyhtiöt raportoivat strategisen intressin yhtiöitä laajemmin. Vaihtoehtoinen raportointi on melko suppeaa. Erot pörssiyhtiöiden ja strategisen intressin yhtiöiden välillä voivat selittyä niin sanotulla raportointipakolla, sillä hallinnointikoodin sääntely koskee pakottavana vain pörssiyhtiöitä ja strategisen intressin yhtiöt noudattavat sitä valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen perusteella. Laajemman raportoinnin katsotaan lisäävän läpinäkyvyyttä yhtiön hallintoon, joka on tärkeä ohjaava ajatus myös hallinnointikoodin kehittämisen taustalla. Hyvä hallinnointi ja läpinäkyvyys tukevat valtion pitkäjänteistä omistajuutta.
Tarkastelussa olivat vuoden 2020 hallinnointikoodin suositukset ja tutkimuksen aiheeksi valikoituivat suositukset koskien muuta hallinnointia. Nämä suositukset koskevat sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkatusta ja lähipiiriliiketoimia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää noudattavatko yhtiöt hallinnointikoodin muuta hallinnointia koskevia suosituksia ja kuinka laajasti ne raportoivat niiden noudattamisesta. Raportoinnin tarkastelussa hyödynnettiin myös vertailua pörssiyhtiöiden ja strategisen intressin yhtiöiden välillä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaista on vaihtoehtoinen raportointi, mikäli yhtiö ei varsinaisesti noudata hallinnointikoodia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on myös määrällisiä piirteitä. Aineisto kerättiin yhtiöiden verkkosivuilta saatavissa olevista materiaaleista. Materiaaleina toimivat pääasiassa yhtiöiden hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvitykset sekä vaihtoehtoisena materiaalina toimivat yhtiöiden tilinpäätös- ja vuosikertomusmateriaalit. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analyysimenetelmäksi valikoitu teoriaohjaava sisällönanalyysi, sillä hallinnointikoodin suosituksien sisältöä käytettiin apuna aineiston analyysia tehtäessä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että suurin osa yhtiöistä noudattaa hallinnointikoodin muuta hallinnointia koskevia suosituksia. Raportoinnin laajuus kuitenkin vaihtelee yhtiöiden välillä, ja pääasiassa pörssiyhtiöt raportoivat strategisen intressin yhtiöitä laajemmin. Vaihtoehtoinen raportointi on melko suppeaa. Erot pörssiyhtiöiden ja strategisen intressin yhtiöiden välillä voivat selittyä niin sanotulla raportointipakolla, sillä hallinnointikoodin sääntely koskee pakottavana vain pörssiyhtiöitä ja strategisen intressin yhtiöt noudattavat sitä valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen perusteella. Laajemman raportoinnin katsotaan lisäävän läpinäkyvyyttä yhtiön hallintoon, joka on tärkeä ohjaava ajatus myös hallinnointikoodin kehittämisen taustalla. Hyvä hallinnointi ja läpinäkyvyys tukevat valtion pitkäjänteistä omistajuutta.