Iäkkäiden seniorineuvolatoiminta terveydenhoitajien näkökulmasta
Kariniemi, Dilbär (2022)
Kariniemi, Dilbär
2022
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223436
Tiivistelmä
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säädetään Suomessa lailla ja suosituksilla. Iäkkäiden seniorineuvolatoiminta pitää sisällään monella tavalla toteutettavaa ennaltaehkäisevää terveystarkastustoimintaa. Suomen väestörakenteen muuttuessa iäkkäiden terveyden edistäminen on entistä tärkeämmässä asemassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden terveyttä edistävien seniorineuvoloiden toimintaa terveydenhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seniorineuvolatoiminnan kehittämisessä.
Tutkittavien rekrytointi toteutettiin yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa huhti-lokakuun 2021 välisenä aikana. Tutkittavat tavoitettiin Suomen Terveydenhoitajaliiton Facebook-sivuille tehdyn rekrytointi-ilmoituksen kautta. Tutkimukseen ilmoittautui yhteensä kahdeksan (n=8) seniorineuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa ja heidät kaikki rekrytoitiin tutkimukseen. Terveydenhoitajia haastateltiin avoimella haastattelulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Kokemukset ennaltaehkäisevästä seniorineuvolatyöstä luokiteltiin kolmeen pääluokkaan: asiakasvastaanottotyön sisällön, terveydenhoitajan työn sisällön sekä seniorineuvolan asemaan liittyvä sisällön kokemuksiin. Asiakasvastaanottoja toteutettiin monipuolisesti erilaisia työkaluja käyttäen ja asiakkaan kohtaaminen oli kokonaisvaltaista. Asiakkaiden tarpeet huomioitiin ja niihin pyrittiin vastaamaan. Ytimenä toiminnassa oli asiakkaan terveystietoisuuden vahvistaminen ja siihen vaikuttaminen yleisten suositusten mukaisesti. Seniorineuvolan terveydenhoitajan työ oli kehittämistä ja monipuolisen osaamisen hallintaa. Työkokemus oli merkityksellisessä asemassa työn toteuttamisessa. Työtä tehtiin monialaisesti ja työskentely seniorineuvolassa koettiin mielekkääksi. Seniorineuvolan asemaan liittyvinä kokemuksina terveydenhoitajat nostivat esille epätietoisuuden seniorineuvolan tulevaisuudesta sekä kokemuksen siitä, että työ on merkityksellistä ikäihmisille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat terveydenhoitajien sitoutuneisuutta ja ammattitaitoisuutta ennaltaehkäisevässä seniorineuvolatoiminnassa. Hoitotieteen kannalta tutkimus on merkityksellinen, sillä seniorineuvolan terveydenhoitajien kokemuksia työstään ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää seniorineuvolatoiminnan työn toteutuksen suunnittelussa ja laadun mittaamisessa. Tutkimus tuotti uutta tietoa seniorineuvolatyöstä, sen moninaisuudesta sekä merkityksestä iäkkäille ihmisille. Terveydenhoitajien työkokemuksella ja osaamisella oli merkitystä työn toteutuksessa. Työn haavoittuvuus niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi oli merkittävä tieto, sillä se vaikuttaa terveydenhoitajan kokemaan työn arvostukseen ja toisaalta myös iäkkäille tarjottavan ennaltaehkäisevän palvelun saatavuuteen. Tieto terveydenhoitajien huolesta seniorineuvolatyön jatkuvuudesta oli merkityksellinen ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää terveydenhoitajien tukemisessa ja työn kehittämisessä.
Tutkittavien rekrytointi toteutettiin yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa huhti-lokakuun 2021 välisenä aikana. Tutkittavat tavoitettiin Suomen Terveydenhoitajaliiton Facebook-sivuille tehdyn rekrytointi-ilmoituksen kautta. Tutkimukseen ilmoittautui yhteensä kahdeksan (n=8) seniorineuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa ja heidät kaikki rekrytoitiin tutkimukseen. Terveydenhoitajia haastateltiin avoimella haastattelulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Kokemukset ennaltaehkäisevästä seniorineuvolatyöstä luokiteltiin kolmeen pääluokkaan: asiakasvastaanottotyön sisällön, terveydenhoitajan työn sisällön sekä seniorineuvolan asemaan liittyvä sisällön kokemuksiin. Asiakasvastaanottoja toteutettiin monipuolisesti erilaisia työkaluja käyttäen ja asiakkaan kohtaaminen oli kokonaisvaltaista. Asiakkaiden tarpeet huomioitiin ja niihin pyrittiin vastaamaan. Ytimenä toiminnassa oli asiakkaan terveystietoisuuden vahvistaminen ja siihen vaikuttaminen yleisten suositusten mukaisesti. Seniorineuvolan terveydenhoitajan työ oli kehittämistä ja monipuolisen osaamisen hallintaa. Työkokemus oli merkityksellisessä asemassa työn toteuttamisessa. Työtä tehtiin monialaisesti ja työskentely seniorineuvolassa koettiin mielekkääksi. Seniorineuvolan asemaan liittyvinä kokemuksina terveydenhoitajat nostivat esille epätietoisuuden seniorineuvolan tulevaisuudesta sekä kokemuksen siitä, että työ on merkityksellistä ikäihmisille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat terveydenhoitajien sitoutuneisuutta ja ammattitaitoisuutta ennaltaehkäisevässä seniorineuvolatoiminnassa. Hoitotieteen kannalta tutkimus on merkityksellinen, sillä seniorineuvolan terveydenhoitajien kokemuksia työstään ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää seniorineuvolatoiminnan työn toteutuksen suunnittelussa ja laadun mittaamisessa. Tutkimus tuotti uutta tietoa seniorineuvolatyöstä, sen moninaisuudesta sekä merkityksestä iäkkäille ihmisille. Terveydenhoitajien työkokemuksella ja osaamisella oli merkitystä työn toteutuksessa. Työn haavoittuvuus niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi oli merkittävä tieto, sillä se vaikuttaa terveydenhoitajan kokemaan työn arvostukseen ja toisaalta myös iäkkäille tarjottavan ennaltaehkäisevän palvelun saatavuuteen. Tieto terveydenhoitajien huolesta seniorineuvolatyön jatkuvuudesta oli merkityksellinen ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää terveydenhoitajien tukemisessa ja työn kehittämisessä.