Menonleikkausten hallinta kunnissa : kompromisseista merkittäviin toimenpiteisiin
Viherkoski, Jussi (2022)
Viherkoski, Jussi
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223433
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa luodaan katsaus menonleikkausten hallintaan Suomen kunnissa. Aiheena menonleikkausten hallinta on ajankohtainen, ja sen merkitys tulee korostumaan julkisen talouden jatkuvasti heikentyessä. Taloustilanne heikkeni kunnissa hetkessä, kun koronapandemia aiheutti useille kunnille lisämenoja. Vuosina 2020 ja 2021 harkinnanvaraista valtionosuutta myönnettiin yli 80 kunnalle, mikä kertoo äkillisestä talouden heikentymisestä kuntataloudessa. Haasteet olivat usealle kunnalle hetkellisiä, mutta vaikeiden aikojen merkitys korostuu taloudellisesti heikommissa kunnissa, joissa taloudellista puskuria ei huonon päivän varalle ole olemassa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kunnissa hallitaan menonleikkauksia. Menonleikkausten hallinta on olennainen osa talouttaan tasapainottavien kuntien toimintaa, sillä kunnilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tulokertymiin. Menonleikkausten hallinnassa on olennaista ymmärtää valittujen toimien toteuttamisen merkitys kunnan tilanteen kannalta. Talouden niukkenevassa tilanteessa erilaiset, mutta yleensä hankalat vaihtoehdot päätöksenteossa tekevät vaikeaksi toteuttaa kunnan kannalta optimaalisia toimia. Tässä tutkimuksessa menonleikkausten hallinnan aikaisemman tutkimuksen kehystä pyritään hahmottamaan Suomen kuntatalouden kontekstissa talouttaan tasapainottavissa kunnissa.
Tutkimuksessa on kyseessä laadullinen poikittaistutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla valittujen kuntien talousjohtajia. Kuntien valinta on rajattu keskikokoisiin ja keskisuuriin kuntiin, joissa taloutta on lähdetty tasapainottamaan viime vuosien aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi talousjohtajaa ja haastattelut toteutettiin vuoden 2022 alkupuolella. Talousjohtajien valinta tutkimukseen on perusteltu, sillä he ovat pääasiallisessa vastuussa talouden tasapainottamisen toimenpiteistä.
Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa on vaikea saada aikaan merkittäviä toimenpiteitä, jotka toisivat säästöjä pidemmällä aikavälillä. Menonleikkausten hallinta lähtee taloudellisen tilanteen tunnistamisesta, joka asettaa lähtökohdat leikkaavien toimien tarkastelulle. Heikentyneeseen talouden tilanteeseen pyritään vastaamaan ensisijaisesti tarkastelemalla kunnan omaa toimintaa. Oman toiminnan tarkastelu ja leikkaavien toimien toteuttamien eivät kuitenkaan aina tapahdu niin kuin on suunniteltu. Poliittisten päättäjien mukanaolo on keskeinen haaste menonleikkausten hallinnassa, sillä kunnan talouden parantamiseksi tarvittavia toimia ei välttämättä haluta hyväksyä. Leikkaavat toimet usein muodostuvat lyhytaikaisten toimien yhdistelmäksi, jotka ovat helposti hyväksyttävissä, mutta eivät pitkällä aikavälillä takaa merkittävää muutosta. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena, jolla menonleikkausten hallinnan kokonaisuutta voidaan selittää, menonleikkausten hallinta esitetään kompromissien kehänä, joka kuvaa taloudellisen tilanteen, poliittisten päättäjien ja leikkausstrategioiden tiivistä vuorovaikutusta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kunnissa hallitaan menonleikkauksia. Menonleikkausten hallinta on olennainen osa talouttaan tasapainottavien kuntien toimintaa, sillä kunnilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tulokertymiin. Menonleikkausten hallinnassa on olennaista ymmärtää valittujen toimien toteuttamisen merkitys kunnan tilanteen kannalta. Talouden niukkenevassa tilanteessa erilaiset, mutta yleensä hankalat vaihtoehdot päätöksenteossa tekevät vaikeaksi toteuttaa kunnan kannalta optimaalisia toimia. Tässä tutkimuksessa menonleikkausten hallinnan aikaisemman tutkimuksen kehystä pyritään hahmottamaan Suomen kuntatalouden kontekstissa talouttaan tasapainottavissa kunnissa.
Tutkimuksessa on kyseessä laadullinen poikittaistutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla valittujen kuntien talousjohtajia. Kuntien valinta on rajattu keskikokoisiin ja keskisuuriin kuntiin, joissa taloutta on lähdetty tasapainottamaan viime vuosien aikana. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi talousjohtajaa ja haastattelut toteutettiin vuoden 2022 alkupuolella. Talousjohtajien valinta tutkimukseen on perusteltu, sillä he ovat pääasiallisessa vastuussa talouden tasapainottamisen toimenpiteistä.
Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa on vaikea saada aikaan merkittäviä toimenpiteitä, jotka toisivat säästöjä pidemmällä aikavälillä. Menonleikkausten hallinta lähtee taloudellisen tilanteen tunnistamisesta, joka asettaa lähtökohdat leikkaavien toimien tarkastelulle. Heikentyneeseen talouden tilanteeseen pyritään vastaamaan ensisijaisesti tarkastelemalla kunnan omaa toimintaa. Oman toiminnan tarkastelu ja leikkaavien toimien toteuttamien eivät kuitenkaan aina tapahdu niin kuin on suunniteltu. Poliittisten päättäjien mukanaolo on keskeinen haaste menonleikkausten hallinnassa, sillä kunnan talouden parantamiseksi tarvittavia toimia ei välttämättä haluta hyväksyä. Leikkaavat toimet usein muodostuvat lyhytaikaisten toimien yhdistelmäksi, jotka ovat helposti hyväksyttävissä, mutta eivät pitkällä aikavälillä takaa merkittävää muutosta. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena, jolla menonleikkausten hallinnan kokonaisuutta voidaan selittää, menonleikkausten hallinta esitetään kompromissien kehänä, joka kuvaa taloudellisen tilanteen, poliittisten päättäjien ja leikkausstrategioiden tiivistä vuorovaikutusta.