Arkkitehtien ja ei-arkkitehtien visuaalisten preferenssien eroista: Kirjallisuuskatsaus aiheen tutkimuksista

Abstract

Arkkitehtuurin estetiikan jatkuva kokeminen osana elinympäristöä vaikuttaa väistämättä hyvinvointiin. Tämän vuoksi ympäristöä suunnittelevien arkkitehtien ja ympäristöä käyttävien ihmisten välisten esteettisten näkemysten eroavaisuudet saattavat muodostaa vakavan ongelman. Tässä työssä pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen, ”miten arkkitehtien ja ei-arkkitehtien arviot ympäristön esteettisestä luonteesta eroavat toisistaan?” Tarkoituksena on esitellä tutkimuskenttää sekä sen tärkeimpiä löydöksiä ja menetelmiä suomalaisille arkkitehdeille ja arkkitehtiopiskelijoille ymmärrettävällä tavalla. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Laajalla systemaattisella aineistohaulla valikoitiin katsauksen aineistoksi 35 artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 1969 ja 2021 välillä ja edustavat maantieteellisesti ja kulttuurisesti eri alueita. Aineiston tutkimuksissa pääasiallisena menetelmänä arkkitehtien ja ei-arkkitehtien ryhmien näkemysten mittaamiseksi on käytetty kuvin esitettyjen kohteiden arvioimista erilaisilla asteikoilla. Tutkimusten käytänteissä ja laadussa havaittiin huomattavia eroja, joista tärkeimmät liittyvät kohdekuvien valintaan sekä osallistujien taustojen kontrollointiin. Aineiston tutkimuksissa käytetyt ympäristökohteet edustavat monipuolisesti erilaisia tapauksia painottuen asuin- ja toimistorakennuksiin. Tarkastellut esteettiset ominaisuudet vaihtelevat tutkimuksissa. Useimmiten osallistujat ovat arvioineet preferenssiä, miellyttävyyttä, kauneutta, kompleksisuutta, mielenkiintoisuutta, tuttuutta ja selkeyttä. Aineistossa esitettyjä havaintoja toisiinsa vertailemalla eritellään arkkitehtien ja ei-arkkitehtien ryhmien välisten visuaalisten preferenssien ja muiden esteettisten arvioiden eroja. Eroavaisuuksien huomataan tämän perusteella olevan läsnä kokonaisarvioiden lisäksi esteettisten ominaisuuksien painotuksissa ja käsityksissä. Arkkitehdit vaikuttaisivat pitävän rakennuksia tutumpina ja vähemmän kompleksisina sekä painottavan kokonaisarvioissaan omaa käsitystään mielenkiintoisuudesta ja selkeydestä. Lisäksi ryhmät näyttäisivät pitävän keskenään erilaisista arkkitehtuurityyleistä. Arkkitehdit ovat usein arvioissaan yhteneväisempiä, erottelevampia ja kriittisempiä. Näitä aineistosta tehtyjä löydöksiä arvioidaan luotettavuuden suhteen ja niiden merkittävyyttä vertaillaan muihin esteettisten näkemysten eroja mahdollisesti selittäviin tekijöihin. Lisäksi pohditaan löydösten ajallista pysyvyyttä ja mahdollisia merkityksiä hyvinvoinnin kannalta. Työssä esitettyjen löydösten soveltamista arkkitehdin työssä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita kommentoidaan.

Continuous experiencing of architectural aesthetics as a part of human habitat inevitably af-fects our well-being. Therefore, differing aesthetic views of architects who design environments and the public using said environments poses a serious question. The aim of this paper is to answer the research question “how architects’ and non-architects’ preferences considering aesthetics of environments differ between the two groups?” The intent is to present the field of study, its findings, and methods in a comprehensible way for Finnish architects and architecture students. The review material consisting of 35 articles was gathered via a comprehensive systematic database search. The chosen studies have been published between 1969 and 2021 and they represent various regions and cultures. In the studies the main method for measuring the archi-tects’ and non-architects’ groups’ aesthetic experience was based on the participants evaluat-ing photographs of the environments via given scales. The practices and quality of the studies were found to differ with the most prominent differences concerning the selection of the rated photographs and how subjects’ backgrounds were controlled. The environmental displays used in the review material represent diversely cases emphasizing residential and office buildings. Surveyed aesthetic attributes varied in the studies. Most often participants judged preferability, pleasantness, beauty, complexity, interestingness, familiarity, and clarity. Differences between architects’ and non-architects’ visual preferences and other aesthetic judgements are analyzed by comparing the observations presented in the studies. Based on the analysis differences are found to be present not only between the groups’ global evalua-tions but also in the emphasis of the aesthetic attributes contributing to global evaluations and in the connotative meanings of those attributes. It seems architects consider built environment more familiar and less complex while emphasizing their own meaning of interestingness and clarity in global evaluations. Furthermore, the groups would seem to prefer different architec-tural styles and architects’ ratings are usually more similar, differentiating, and critical. The reliability of these findings is then assessed, and their significance is compared to other socioeconomic differences that might explain differences in aesthetic views. The temporal sta-bility of the findings is speculated along with the possible consequences the findings might have for our habitat and well-being. The application possibilities of the findings and interesting future research considerations are discussed briefly.