Koronaviruspandemian rajoitukset varhaiskasvatuksessa : vaikutukset vuorovaikutukseen ja toimintatapoihin
Niittylahti, Tia-Maria (2022)
Niittylahti, Tia-Maria
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223421
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimus on tehty kasvatustieteiden kandidaatintutkielmana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja käsityksiä koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutuksista vuorovaikutukseen lasten kanssa sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoihin. Tutkimusta toteutettiin kolmessa eri kaupungissa sähköisellä kyselylomakkeella.
Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjaa varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvattajien merkitykseen lapsen elämässä sekä varhaiskasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen vaikuttaa Suomessa vuoden 2020 keväällä alkanut koronaviruspandemia sekä sen hillitsemiseen liittyvät valtakunnalliset ja paikalliset rajoitustoimet.
Tutkimuksen metodologiset valinnat perustuvat laadullisen tutkimuksen tavoitteeseen ymmärtää elämää, sen moninaisuutta ja ilmiöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostitse lähetettävällä kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen opettajilta. Avaamalla varhaiskasvatuksen opettajien omia kokemuksia ja näkemyksiä pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten eri tavoin koronaviruspandemian rajoitustoimet ovat voineet vaikuttaa vuorovaikutukseen ja sen avulla tapahtuvaan oppimiseen sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoihin ja käytänteisiin. Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa oli kaksi kappaletta: ensimmäinen käsitteli vuorovaikutusta ja toinen varhaiskasvatuksen toimintatapoja. Tutkimusluvat haettiin ja saatiin Tampereelta, Porista sekä Seinäjoelta, ja sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille kaupungin varhaiskasvatuksen opettajille.
Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 28 kappaletta. Tutkimuksen aineiston analyysi toteutettiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kumpaankin tutkimuskysymykseen löytyi tuloksiksi neljä teemaa kuvaamaan varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutuksista: fyysinen kontakti, verbaalinen viestintä, nonverbaalinen viestintä ja lapsen kielen kehitys sekä hygienia, lasten omatoimisuus, pedagoginen toiminta ja yhteisöllisyys.
Tutkimuksen tulokset avaavat varhaiskasvatuksen opettajien omia kokemuksia koronaviruspandemia-ajan työskentelystä varhaiskasvatuksessa ja kertovat näkemyksiä erilaisten rajoitustoimien vaikutuksista niin vuorovaikutukseen lasten kanssa kuin päiväkotien ja esiopetusten toimintatapoihin. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää rajoitustoimien toteuttamisen haasteita esimerkiksi turvavälien suhteen, sillä varhaiskasvatuksessa lasten kanssa tulee väistämättä fyysistä kontaktia ja lähellä oloa. Lisäksi kasvomaskin käyttämisen haasteita puhetyöskentelyn, verbaalisen ja nonverbaalisen kommunikoinnin harjoittelun ja mallintamisen suhteen voidaan pitää tutkimuksen johtopäätöksinä. Koronaviruspandemian rajoitustoimilla on tutkimuksen mukaan ollut vaikutuksia myös esimerkiksi pedagogisen toiminnan toteuttamiseen sekä päiväkotien ja esiopetusten yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Voidaan siis todeta, että johtopäätösten mukaan koronaviruspandemian aika on ollut normaalista poikkeavaa ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen arkeen sekä vuorovaikutukseen lasten kanssa.
Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjaa varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvattajien merkitykseen lapsen elämässä sekä varhaiskasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen vaikuttaa Suomessa vuoden 2020 keväällä alkanut koronaviruspandemia sekä sen hillitsemiseen liittyvät valtakunnalliset ja paikalliset rajoitustoimet.
Tutkimuksen metodologiset valinnat perustuvat laadullisen tutkimuksen tavoitteeseen ymmärtää elämää, sen moninaisuutta ja ilmiöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostitse lähetettävällä kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen opettajilta. Avaamalla varhaiskasvatuksen opettajien omia kokemuksia ja näkemyksiä pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten eri tavoin koronaviruspandemian rajoitustoimet ovat voineet vaikuttaa vuorovaikutukseen ja sen avulla tapahtuvaan oppimiseen sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoihin ja käytänteisiin. Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa oli kaksi kappaletta: ensimmäinen käsitteli vuorovaikutusta ja toinen varhaiskasvatuksen toimintatapoja. Tutkimusluvat haettiin ja saatiin Tampereelta, Porista sekä Seinäjoelta, ja sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille kaupungin varhaiskasvatuksen opettajille.
Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä 28 kappaletta. Tutkimuksen aineiston analyysi toteutettiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kumpaankin tutkimuskysymykseen löytyi tuloksiksi neljä teemaa kuvaamaan varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutuksista: fyysinen kontakti, verbaalinen viestintä, nonverbaalinen viestintä ja lapsen kielen kehitys sekä hygienia, lasten omatoimisuus, pedagoginen toiminta ja yhteisöllisyys.
Tutkimuksen tulokset avaavat varhaiskasvatuksen opettajien omia kokemuksia koronaviruspandemia-ajan työskentelystä varhaiskasvatuksessa ja kertovat näkemyksiä erilaisten rajoitustoimien vaikutuksista niin vuorovaikutukseen lasten kanssa kuin päiväkotien ja esiopetusten toimintatapoihin. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää rajoitustoimien toteuttamisen haasteita esimerkiksi turvavälien suhteen, sillä varhaiskasvatuksessa lasten kanssa tulee väistämättä fyysistä kontaktia ja lähellä oloa. Lisäksi kasvomaskin käyttämisen haasteita puhetyöskentelyn, verbaalisen ja nonverbaalisen kommunikoinnin harjoittelun ja mallintamisen suhteen voidaan pitää tutkimuksen johtopäätöksinä. Koronaviruspandemian rajoitustoimilla on tutkimuksen mukaan ollut vaikutuksia myös esimerkiksi pedagogisen toiminnan toteuttamiseen sekä päiväkotien ja esiopetusten yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Voidaan siis todeta, että johtopäätösten mukaan koronaviruspandemian aika on ollut normaalista poikkeavaa ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen arkeen sekä vuorovaikutukseen lasten kanssa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]