Viihtyisyys perinnerakentamisessa : Vertailussa suomalainen tupa ja japanilainen tatamihuone
Suni, Maiju (2022)
Suni, Maiju
2022
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213375
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tutkia kokemuksellista viihtyisyyttä perinnerakentamisessa vertailemalla suomalaisen tuvan ja japanilaisen tatamihuoneen viihtyisyystekijöitä. Viihtyisyys on yksi kestävän rakentamisen teemoista, ja tutkimalla viihtyisyyden yhteyttä perinnerakentamiseen sekä määrittelemällä viihtyisyyttä, voidaan havaita, kuinka sitä voidaan hyödyntää kestävässä suunnittelussa, jos voidaan.
Tutkimuksen pohjana käytetty aineisto on alan yleistä kirjallisuutta ja arkkitehtuurin teoriaa. Tutkimuksessa on pyritty hyödyntämään ajankohtaista tutkimustietoa sekä alan klassikkoteoksia. Tutkimusmenetelmä on kirjallisuuspohjainen analyysi, jota täydennetään kirjoittajan omalla pohdinnalla.
Viihtyisyyttä voidaan tutkia teknisistä lähtökohdista, kuten akustiikan, valon tai lämpötilan perusteella. Kokemuksellinen viihtyisyys on subjektiivisempi käsite, ja hieman haastava aihe tutkia yksiselitteisesti. Työssä asia on ratkaistu jakamalla viihtyisyys osatekijöihin kirjallisuusanalyysin pohjalta. Viihtyisyyttä tutkitaan paikan merkityksen, luontoyhteyden, aistikokemusten, materiaalien ja rakennustekniikoiden, valaistuksen, tarkoituksenmukaisuuden, mittasuhteiden sekä koristelun ja värien näkökulmista. Taustateoriana on fenomenologiasta ja estetiikasta kertovia tekstejä.
Tutkimuksessa todettiin, että kokemuksellinen viihtyisyys on yksi kestävän suunnittelun peruslähtökohdista, ja perinnerakentamisessa on paljon viihtyisyystekijöitä, joita voisi hyödyntää myös uudisrakentamisessa. Kokemuksellinen viihtyisyys lisää merkityksellisyyden tunnetta ja siten myös kunnioitusta ympäröivään paikkaan. Todettiin myös, että viihtyisyyden määritelmää voisi kyseenalaistaa tämän päivän suunnittelussa, vaikka viihtyisyyden todetaankin lisäävän rakennuksen kestävyyttä. Yhteisiä tekijöitä japanilaisen ja suomalaisen perinnerakentamisen välille löytyi useita, ja erityisesti mainittaviksi nousivat tarkoituksenmukaisuus ja suhtautuminen käytännöllisyyteen.
Tutkimuksen pohjana käytetty aineisto on alan yleistä kirjallisuutta ja arkkitehtuurin teoriaa. Tutkimuksessa on pyritty hyödyntämään ajankohtaista tutkimustietoa sekä alan klassikkoteoksia. Tutkimusmenetelmä on kirjallisuuspohjainen analyysi, jota täydennetään kirjoittajan omalla pohdinnalla.
Viihtyisyyttä voidaan tutkia teknisistä lähtökohdista, kuten akustiikan, valon tai lämpötilan perusteella. Kokemuksellinen viihtyisyys on subjektiivisempi käsite, ja hieman haastava aihe tutkia yksiselitteisesti. Työssä asia on ratkaistu jakamalla viihtyisyys osatekijöihin kirjallisuusanalyysin pohjalta. Viihtyisyyttä tutkitaan paikan merkityksen, luontoyhteyden, aistikokemusten, materiaalien ja rakennustekniikoiden, valaistuksen, tarkoituksenmukaisuuden, mittasuhteiden sekä koristelun ja värien näkökulmista. Taustateoriana on fenomenologiasta ja estetiikasta kertovia tekstejä.
Tutkimuksessa todettiin, että kokemuksellinen viihtyisyys on yksi kestävän suunnittelun peruslähtökohdista, ja perinnerakentamisessa on paljon viihtyisyystekijöitä, joita voisi hyödyntää myös uudisrakentamisessa. Kokemuksellinen viihtyisyys lisää merkityksellisyyden tunnetta ja siten myös kunnioitusta ympäröivään paikkaan. Todettiin myös, että viihtyisyyden määritelmää voisi kyseenalaistaa tämän päivän suunnittelussa, vaikka viihtyisyyden todetaankin lisäävän rakennuksen kestävyyttä. Yhteisiä tekijöitä japanilaisen ja suomalaisen perinnerakentamisen välille löytyi useita, ja erityisesti mainittaviksi nousivat tarkoituksenmukaisuus ja suhtautuminen käytännöllisyyteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]