Supernatural Knowledge : Literary and Philosophical Approaches to Epistemology in J.R.R. Tolkien’s Legendarium
Kärkelä, Katariina (2022)
Kärkelä, Katariina
Tampere University
2022
Kirjallisuustieteen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2387-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2387-5
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee J.R.R. Tolkienin legendariumia episteemisenä järjestelmänä ja pyrkii selvittämään, millaisia yliluonnollisen tiedonmuodostuksen tapoja fantasiamaailman lainalaisuudet mahdollistavat. Tutkielma yhdistelee kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian, erityisesti epistemologian, teoriaa ja käsitteistöä ja esittää tulkintoja siitä, miten fantasiamaailma rakentuu samaan aikaan paitsi metafyysisenä myös tiedollisena kokonaisuutena. Luennan lähtökohtana on hypoteesi siitä, että fiktiivisen maailman lainalaisuudet laajentavat tiedon käsitteen oikeutettua käyttöalaa ja sovellettavuutta.
Tutkielma tarkastelee Tolkienin Arda-fantasiamaailmaa ja siitä kertovia teoksia, sekä postuumisti editoituja että kirjailijan elinaikana julkaistuja. Ensisijaisen tutkimuskohteen muodostavat teokset The Silmarillion, The Lord of the Rings ja Morgoth’s Ring. Työ lähestyy Ardassa rakentuvaa tiedollista maailmaa kolmesta päänäkökulmasta, joista ensimmäinen keskittyy fantasiamaailman metafyysisen rakenteen ja episteemisen saavutettavuuden suhteeseen, toinen tiedon yliluonnollisten elementtien rooliin ja toimintaan tiedonmuodostusprosessissa ja kolmas havaintoperäisen tiedon yliluonnollisiin anomalioihin ja luotettavuuden kysymyksiin. Tutkielmassa esitettävät luennat liittyvät aiempaan Tolkien-tutkimuksen traditioon, jossa Tolkienin myytinrakennusta on tarkasteltu rinnan Platonin kaunokirjallisen, allegoriaa ja myyttejä hyödyntävän filosofisen teorian kanssa. Vaikka Platonin filosofia muodostaa työn laajimman ja painavimman teoreettisen pohjan, se tarjoaa myös kaunokirjallisen vastinparin tutkielman kohdeteoksille: analyysi asettaa Platonin filosofiset kirjoitukset ja Tolkienin fantasiateokset samalle tasolle ja tarkastelee niissä muodostuvia episteemisiä periaatteita kirjaimellisen ja figuratiivisen esittämisen suhteen kautta.
Platonin filosofian lisäksi tutkielma tukeutuu spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa paljon hyödynnettyyn mahdollisten maailmojen teoriaan sekä aiempaan Tolkien-tutkimukseen, erityisesti valomotiivista esitettyihin tulkintoihin. Tiedonmuodostuksen tapojen yliluonnollisia aineksia lähestytään keskiaikaisen uniteorian, modaalifilosofian sekä tiedonmuodostuksen kausaliteettia käsittelevän teoreettisen keskustelun avulla. Tiedon käsitteen oikeutettua käyttöalaa fantasian maailmassa pohditaan mielikuvituksen ja järjen, aistihavainnon ja jumalallisen elementin yhteistoiminnan kautta.
Tutkimus osoittaa, että spekulatiivisen fiktion analyyseissa keskeiset maailmanrakennuksen ja Tolkien-tutkimuksen kontekstissa etenkin alemman tason luo-misen (sub-creation) kysymykset ulottuvat paitsi itsensä maailmakonstruktion myös sen episteemisten lainalaisuuksien muodostumiseen. Tolkienin fantasiamaailmassa metafyysinen ja episteeminen järjestelmä ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja tiedonmuodostuksen yliluonnolliset elementit nousevat esiin erityisesti tapauksissa, joissa maailman metafyysisen hierarkian rajoja ylitetään. Tolkienin kompleksinen fantasiauniversumi osallistuu tiedon kysymyksiä koskevaan filosofiseen keskusteluun suorasti ja epäsuorasti hyödyntäen sekä kirjaimellisia että figuratiivisia keinoja.
Tutkielma tarkastelee Tolkienin Arda-fantasiamaailmaa ja siitä kertovia teoksia, sekä postuumisti editoituja että kirjailijan elinaikana julkaistuja. Ensisijaisen tutkimuskohteen muodostavat teokset The Silmarillion, The Lord of the Rings ja Morgoth’s Ring. Työ lähestyy Ardassa rakentuvaa tiedollista maailmaa kolmesta päänäkökulmasta, joista ensimmäinen keskittyy fantasiamaailman metafyysisen rakenteen ja episteemisen saavutettavuuden suhteeseen, toinen tiedon yliluonnollisten elementtien rooliin ja toimintaan tiedonmuodostusprosessissa ja kolmas havaintoperäisen tiedon yliluonnollisiin anomalioihin ja luotettavuuden kysymyksiin. Tutkielmassa esitettävät luennat liittyvät aiempaan Tolkien-tutkimuksen traditioon, jossa Tolkienin myytinrakennusta on tarkasteltu rinnan Platonin kaunokirjallisen, allegoriaa ja myyttejä hyödyntävän filosofisen teorian kanssa. Vaikka Platonin filosofia muodostaa työn laajimman ja painavimman teoreettisen pohjan, se tarjoaa myös kaunokirjallisen vastinparin tutkielman kohdeteoksille: analyysi asettaa Platonin filosofiset kirjoitukset ja Tolkienin fantasiateokset samalle tasolle ja tarkastelee niissä muodostuvia episteemisiä periaatteita kirjaimellisen ja figuratiivisen esittämisen suhteen kautta.
Platonin filosofian lisäksi tutkielma tukeutuu spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa paljon hyödynnettyyn mahdollisten maailmojen teoriaan sekä aiempaan Tolkien-tutkimukseen, erityisesti valomotiivista esitettyihin tulkintoihin. Tiedonmuodostuksen tapojen yliluonnollisia aineksia lähestytään keskiaikaisen uniteorian, modaalifilosofian sekä tiedonmuodostuksen kausaliteettia käsittelevän teoreettisen keskustelun avulla. Tiedon käsitteen oikeutettua käyttöalaa fantasian maailmassa pohditaan mielikuvituksen ja järjen, aistihavainnon ja jumalallisen elementin yhteistoiminnan kautta.
Tutkimus osoittaa, että spekulatiivisen fiktion analyyseissa keskeiset maailmanrakennuksen ja Tolkien-tutkimuksen kontekstissa etenkin alemman tason luo-misen (sub-creation) kysymykset ulottuvat paitsi itsensä maailmakonstruktion myös sen episteemisten lainalaisuuksien muodostumiseen. Tolkienin fantasiamaailmassa metafyysinen ja episteeminen järjestelmä ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja tiedonmuodostuksen yliluonnolliset elementit nousevat esiin erityisesti tapauksissa, joissa maailman metafyysisen hierarkian rajoja ylitetään. Tolkienin kompleksinen fantasiauniversumi osallistuu tiedon kysymyksiä koskevaan filosofiseen keskusteluun suorasti ja epäsuorasti hyödyntäen sekä kirjaimellisia että figuratiivisia keinoja.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]