Vastasyntyneiden 24 tunnin EKG-rekisteröinnin indikaatiot ja löydökset
Reinikainen, Miika (2022)
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223407
Tiivistelmä
Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella tiedetään, että vastasyntyneillä esiintyy runsaasti rytmihäiriöitä, joista suurin osa on hyvänlaatuisia ja itsestään ohimeneviä. Kliinisesti merkittäviäkin rytmihäiriöitä esiintyy, ja näitä voi löytyä EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä enemmän kuin lepo-EKG:ssä. Yleisin vastasyntyneen kliinisesti merkittävä rytmihäiriö on supraventrikulaarinen takykardia (SVT). Syketasosta saadaan erilaisia tuloksia riippuen rekisteröintimenetelmästä ja -ajasta. Aiemmin julkaistut normaaliarvot vastasyntyneen syketasolle eroavat toisistaan merkittävästi.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimuksessa (Holter) sydämen rytmiä tutkitaan tyypillisesti 18–24 tunnin ajalta. Tämä tutkimus voidaan toteuttaa myös vastasyntyneillä. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) käytäntönä on tehdä Holter-tutkimus, mikäli imeväisikäisellä on toistuvasti poikkeava syketaso, merkittävää lisälyöntisyyttä tai rytmihäiriöepäily. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vastasyntyneille tehtyjen Holter-tutkimusten läheteaiheita ja löydöksiä.
Aineistonamme oli Taysissa vuosina 2011–2017 alle kahden kuukauden ikäisille imeväisille tehdyt Holter-ensirekisteröinnit. Näitä oli yhteensä 564 kappaletta, joista tutkimukseen analysoitaviksi valikoitui 440. Näiden tutkimusten lähetteistä selvitettiin esitiedot, joiden perusteella luokiteltiin ensisijainen ja toissijainen lähetesyy. Rekisteröinneistä määritettiin mahdolliset poikkeavat löydökset ja syketaso.
Tutkimuksessamme selvästi yleisimmät lähetesyyt Holter-rekisteröintiin olivat matalasykkeisyys (39,3 % ensisijaisista lähetesyistä, n=173) ja lisälyöntisyys (28,0 %, n=123). Poikkeavan runsas lisälyöntisyys oli myös yleisin rekisteröinneissä havaittu poikkeavuus. Yksittäisiä lisälyöntejä havaittiin suurimmalla osalla vastasyntyneistä, mutta useimmiten lisälyöntien määrä jäi kliinisesti merkityksettömäksi. Oireista bradykardiaa esiintyi harvoin. Rytmihäiriöitä havaittiin n. 6 %:lla tutkimuksen vastasyntyneistä. Yleisin rytmihäiriö oli SVT. Johtumishäiriöt olivat harvinaisia.
EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimuksessa (Holter) sydämen rytmiä tutkitaan tyypillisesti 18–24 tunnin ajalta. Tämä tutkimus voidaan toteuttaa myös vastasyntyneillä. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) käytäntönä on tehdä Holter-tutkimus, mikäli imeväisikäisellä on toistuvasti poikkeava syketaso, merkittävää lisälyöntisyyttä tai rytmihäiriöepäily. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme vastasyntyneille tehtyjen Holter-tutkimusten läheteaiheita ja löydöksiä.
Aineistonamme oli Taysissa vuosina 2011–2017 alle kahden kuukauden ikäisille imeväisille tehdyt Holter-ensirekisteröinnit. Näitä oli yhteensä 564 kappaletta, joista tutkimukseen analysoitaviksi valikoitui 440. Näiden tutkimusten lähetteistä selvitettiin esitiedot, joiden perusteella luokiteltiin ensisijainen ja toissijainen lähetesyy. Rekisteröinneistä määritettiin mahdolliset poikkeavat löydökset ja syketaso.
Tutkimuksessamme selvästi yleisimmät lähetesyyt Holter-rekisteröintiin olivat matalasykkeisyys (39,3 % ensisijaisista lähetesyistä, n=173) ja lisälyöntisyys (28,0 %, n=123). Poikkeavan runsas lisälyöntisyys oli myös yleisin rekisteröinneissä havaittu poikkeavuus. Yksittäisiä lisälyöntejä havaittiin suurimmalla osalla vastasyntyneistä, mutta useimmiten lisälyöntien määrä jäi kliinisesti merkityksettömäksi. Oireista bradykardiaa esiintyi harvoin. Rytmihäiriöitä havaittiin n. 6 %:lla tutkimuksen vastasyntyneistä. Yleisin rytmihäiriö oli SVT. Johtumishäiriöt olivat harvinaisia.