Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet työssä ja työhön otettaessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita työssä ja työhön otettaessa. Erilaisella kohtelulla tarkoitetaan henkilöiden tai ryhmien asettamista eri asemaan vertailukelpoisissa tilanteissa. Erilaisen kohtelun tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen. Tutkielmassa tutkitaan, milloin ja missä tilanteissa erilainen kohtelu on sallittua. Tarkastelu keskittyy erilaisiin oikeuttamisperusteisiin, joiden perusteella erilaista kohtelua voidaan soveltaa. Oikeuttamisperusteita ovat esimerkiksi henkilön ikä, alkuperä tai seksuaalinen suuntautuminen. Tutkimuksessa selvitetään, milloin erilaista kohtelua voidaan pitää oikeasuhtaisena ja perusteltuna. Tutkimuksena käytetään lainopillista metodologiaa, jolloin se perustuu voimassa olevan lain tulkinnalle sekä systematisoinnille. Tutkimuksessa pyritään lainopillisella metodologialla tulkitsemaan, miten ja missä suhteessa erilaista kohtelua voidaan voimassa olevan oikeuden mukaan soveltaa. Tavoitteena on tehdä voimassa olevan oikeuden kautta tulkintamahdollisuuksia erilaiselle kohtelulle. Tässä tutkielmassa tarkastellaan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön lisäksi Euroopan Unionin oikeutta, lainvalmistelun esitöitä, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetun lausuntoja sekä muuta oikeuskirjallisuutta. Tutkielma syventyy erilaisen kohtelun eri oikeuttamisperusteisiin. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle yhdenvertaisuuden sekä syrjinnän määrittelystä, joka antaa pohjan syrjintäperusteista poikkeamisen ymmärtämiselle. Kolmannessa luvussa määritellään, mitä erilaisella kohtelulla yleisesti ottaen tarkoitetaan, jonka jälkeen keskitytään työssä ja työhönotossa tapahtuvaan erilaiseen kohteluun. Tutkielmassa luetellaan erilaisia oikeuttamisperusteita peilaten niitä sekä työsuhteessa, että työhönotossa tapahtuvaan erilaiseen kohteluun ja sen reunaehtoihin. Tutkielman johtopäätöksissä tuodaan esille, ettei erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteiden soveltamisen oikeutukselle löydy suoraa vastausta lainsäädännöstä. Lainsäädäntö esittelee erilaisia oikeuttamisperusteita, muttei määrittele tarkemmin sitä, missä määrin niiden soveltamista voidaan pitää perusteltuna. Erilaista kohtelua arvioitaessa painoarvoa annetaan paitsi perusteelle, jolla kohtelua oikeutetaan, niin myös kohtelun oikeasuhtaisuudelle. Lainvalmistelun esitöiden perusteella erilainen kohtelu on sitä oikeutetumpaa, mitä huonommassa asemassa sen kohde on. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, lisääkö kohtelu tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Keskeistä on selvittää, ovatko arvioitavat kohteet vertailukelpoisessa asemassa keskenään, jotta syrjintäolettama voi tapahtua.