Erityisen rakas päiväkirja : Ideapäiväkirjan keinoja tukea erityisen tuen oppilasta
Viertola, Essi (2022)
Viertola, Essi
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213369
Tiivistelmä
Aikaisemman tutkimuksen perusteella erityisen tuen oppilaat kokevat saavansa muita oppilaita vähemmän kannustavaa palautetta ja onnistumisen kokemuksia. Aikaisempi tieto osoittaa tarpeen tutkimusnäyttöön perustuvalle tiedolle siitä, kuinka erityisen tuen oppilaita voidaan tukea. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millä keinoin luokkakäytäntöön tuotu ideapäiväkirja mahdollistaa erityisen tuen oppilaiden kokonaisvaltaista tukemista. Oppilaat täyttivät ideapäiväkirjojaan itselleen tärkeillä asioilla ja jakoivat otteita niistä yhteisissä aamupiiritapaamisissa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yhdeksän erityisen tuen oppilasta, ikäjakaumaltaan 7–10 vuotta. Tutkimuksen materiaali koostui keväällä 2021 kerätystä yhdeksästä videoaineistosta ja niiden litteraateista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu positiivisesta pedagogiikasta sekä sosiaalisesta kognitiivisesta teoriasta. Positiivisen pedagogiikan kautta teoriaosuuteen tuodaan näkökulmia vahvuusperustaisesta kasvatuksesta ja sen tarjoamista keinoista tukea oppimista ja hyvinvointia. Lisäksi aikaisemman tiedon mukaan on ehdotettu, että erityisen tuen oppilaiden kohdalla juuri vahvuuksien tunnistamista tulisi korostaa. Sosiaalinen kognitiivinen teoria tarjoaa teoriapohjaa toimijuuden rakentumiselle sekä läpi tutkimuksen keskeisenä näyttäytyvälle minäpystyvyydelle. Teoreettinen viitekehys luo kuvaa lapsesta aktiivisena toimijana ja merkityksien rakentajana sekä auttaa ymmärtämään, mitä tuen keinoja analyysiosiossa voidaan tarkastella ja pohtia.
Aineiston analyysitavaksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin tuloksiin päästiin ryhmittelemällä aineisto ensin kolmeen eri päiväkirjamerkintätyyppiin: faktaan, kokemukseen ja luovaan ajatteluun pohjautuviin päiväkirjamerkintöihin. Päiväkirjamerkinnät ja niiden pohjalta käydyt keskustelukokonaisuudet toimivat välivaiheena analyysissa. Erityyppisten päiväkirjamerkintöjen kautta alkoi hahmottua, millaista tukea ideapäiväkirja erityisen tuen oppilaalle mahdollisti: oppimisen iloa, sisäistä motivaatiota, myönteisiä tunteita, omien tuntemusten sanoittamista sekä luovuuden ja mielikuvituksen vaalimista. Lisäksi aineistosta nousi esiin läpi aamupiirien tukea mahdollistavia tilanteita, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn päiväkirjamerkintään, vaan aamupiirien vuorovaikutukseen. Näiden tilanteiden analysoitiin tukevan erityisen tuen oppilaita osallisuuden ja aktiivisuuden mahdollistamisen sekä myönteisen palautteen saamisen kautta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu positiivisesta pedagogiikasta sekä sosiaalisesta kognitiivisesta teoriasta. Positiivisen pedagogiikan kautta teoriaosuuteen tuodaan näkökulmia vahvuusperustaisesta kasvatuksesta ja sen tarjoamista keinoista tukea oppimista ja hyvinvointia. Lisäksi aikaisemman tiedon mukaan on ehdotettu, että erityisen tuen oppilaiden kohdalla juuri vahvuuksien tunnistamista tulisi korostaa. Sosiaalinen kognitiivinen teoria tarjoaa teoriapohjaa toimijuuden rakentumiselle sekä läpi tutkimuksen keskeisenä näyttäytyvälle minäpystyvyydelle. Teoreettinen viitekehys luo kuvaa lapsesta aktiivisena toimijana ja merkityksien rakentajana sekä auttaa ymmärtämään, mitä tuen keinoja analyysiosiossa voidaan tarkastella ja pohtia.
Aineiston analyysitavaksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin tuloksiin päästiin ryhmittelemällä aineisto ensin kolmeen eri päiväkirjamerkintätyyppiin: faktaan, kokemukseen ja luovaan ajatteluun pohjautuviin päiväkirjamerkintöihin. Päiväkirjamerkinnät ja niiden pohjalta käydyt keskustelukokonaisuudet toimivat välivaiheena analyysissa. Erityyppisten päiväkirjamerkintöjen kautta alkoi hahmottua, millaista tukea ideapäiväkirja erityisen tuen oppilaalle mahdollisti: oppimisen iloa, sisäistä motivaatiota, myönteisiä tunteita, omien tuntemusten sanoittamista sekä luovuuden ja mielikuvituksen vaalimista. Lisäksi aineistosta nousi esiin läpi aamupiirien tukea mahdollistavia tilanteita, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn päiväkirjamerkintään, vaan aamupiirien vuorovaikutukseen. Näiden tilanteiden analysoitiin tukevan erityisen tuen oppilaita osallisuuden ja aktiivisuuden mahdollistamisen sekä myönteisen palautteen saamisen kautta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9203]