Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumus ja persoonallisuuden piirteet sen selittäjinä
Kuittinen, Maija (2022)
Kuittinen, Maija
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213368
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen tutkimukseen vastanneiden korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumuksen tila oli, oliko opiskelu-uupumuksessa eroja sukupuolten tai eri vuosikursseilla opiskelevien opiskelijoiden välillä ja selittivätkö persoonallisuuden piirteet korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusta, kun taustamuuttujien (sukupuoli, vuosikurssi, missä opiskelee, etäopinnot, työssäkäynti, lapset, vanhempien koulutus ja vapaa-aika) vaikutus oli kontrolloitu.
Viiden suuren piirteen mallin mukaiset persoonallisuuden piirteet ovat neuroottisuus, ekstroversio, avoimuus, sovinnollisuus ja tunnollisuus. Opiskelu-uupumuksella tarkoitetaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisyydestä opintoja kohtaan ja riittämättömyyden tunteista.
Tutkimuksen aineisto (N = 298) koostui Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vastauksista ja se kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastaajien persoonallisuuden piirteitä mitattiin Short Five (S5) -persoonallisuusmittarilla ja opiskelu-uupumusta opiskelu-uupumusmittari SBI-9:llä. Tutkimusmenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä.
Kohonneessa uupumusriskissä kokonaisuupumuksen osalta oli vastaajaryhmästä riippuen 40–55 % vastaajista. T-testi osoitti naisten kokevan miehiä enemmän uupumusasteista väsymystä. Varianssianalyysit osoittivat tilastollisesti merkitsevät erot eri vuosikursseilla opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden välillä kokonaisopiskelu-uupumuksessa, kyynisyydessä ja riittämättömyydessä. Post hoc -testien mukaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat vähemmän opiskelu-uupumusta tai jotain sen osa-aluetta kuin kolmannen, viidennen tai kuudennen tai sitä korkeamman vuosikurssin opiskelijat.
Regressioanalyysien mukaan korkeampi neuroottisuus selitti korkeampaa opiskelu-uupumusta. Korkeampi sovinnollisuus selitti matalampaa kokonaisopiskelu uupumusta, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Korkeampi tunnollisuus selitti puolestaan korkeampaa riittämättömyyttä.
Persoonallisuus, opiskelu-uupumus ja niiden välinen yhteys voitaisiin huomioida paremmin korkeakouluopiskelussa ja -opetuksessa sekä opiskelijoiden hyvinvointipalveluissa. Käsitys persoonallisuuden piirteiden ja opiskelu-uupumuksen ilmiöistä ja niiden välisestä yhteydestä voisi lisätä ymmärrystä siitä, millaista tukea korkeakouluopiskelijat tarvitsevat. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää lisäämään korkeakouluopiskelijoiden tietoisuutta persoonallisuuden piirteistä ja opiskelu-uupumuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden itsetuntemuksen lisääntyessä heidän voisi olla mahdollista ennaltaehkäistä opiskelu-uupumusta paremmin. The aim of this master’s thesis was to discover the state of study-related burnout among university and university of applied sciences students, differences in study-related burnout between women and men and students from different study years, and if personality traits predicted the studyrelated burnout of university and university of applied sciences students when background variables (gender, study year, where studies, distance learning, work, children, parents’ education, spare time) were controlled.
The Big Five personality traits are neuroticism, extraversion, openness, agreeableness and conscientiousness. Study-related burnout refers to a prolonged stress syndrome that consists of exhaustion, cynicism toward studies and inadequacy.
The research data (N = 298) consisted of the answers of Tampere university and Tampere university of applied sciences students. The data were collected via an electronic survey. The personality traits of the respondents were measured using the Short Five (S5) questionnaire and the study-related burnout of the respondents was measured using the SBI-9 questionnaire. The research methods of this study were independent samples t-test, one-way analysis of variance, and linear regression analysis.
Depending on the respondent group 40–55% of the respondents had an elevated risk of burnout. The t-test indicated that women experienced more exhaustion than men. The one-way analyses of variance displayed statistically significant differences between students from different study years in overall study-related burnout, cynicism and inadequacy. According to the post hoctests first-year students experienced less study-related burnout than students from third, fifth or sixth or upper study years.
The regression analyses indicated that higher neuroticism predicted higher study-related burnout. Higher agreeableness predicted lower overall study-related burnout, cynicism, and inadequacy. Higher conscientiousness predicted higher inadequacy.
Personality and study-related burnout could be better acknowledged in higher education and students’ welfare services. A conception of different phenomena regarding personality traits and study-related burnout and their connections could increase the understanding of what kind of support students require. The study results could be utilized to increase the awareness of personality traits and study-related burnout among students. As students’ self-knowledge increases, they may be able to better prevent study-related burnout.
Viiden suuren piirteen mallin mukaiset persoonallisuuden piirteet ovat neuroottisuus, ekstroversio, avoimuus, sovinnollisuus ja tunnollisuus. Opiskelu-uupumuksella tarkoitetaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisyydestä opintoja kohtaan ja riittämättömyyden tunteista.
Tutkimuksen aineisto (N = 298) koostui Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vastauksista ja se kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Vastaajien persoonallisuuden piirteitä mitattiin Short Five (S5) -persoonallisuusmittarilla ja opiskelu-uupumusta opiskelu-uupumusmittari SBI-9:llä. Tutkimusmenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä.
Kohonneessa uupumusriskissä kokonaisuupumuksen osalta oli vastaajaryhmästä riippuen 40–55 % vastaajista. T-testi osoitti naisten kokevan miehiä enemmän uupumusasteista väsymystä. Varianssianalyysit osoittivat tilastollisesti merkitsevät erot eri vuosikursseilla opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden välillä kokonaisopiskelu-uupumuksessa, kyynisyydessä ja riittämättömyydessä. Post hoc -testien mukaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat vähemmän opiskelu-uupumusta tai jotain sen osa-aluetta kuin kolmannen, viidennen tai kuudennen tai sitä korkeamman vuosikurssin opiskelijat.
Regressioanalyysien mukaan korkeampi neuroottisuus selitti korkeampaa opiskelu-uupumusta. Korkeampi sovinnollisuus selitti matalampaa kokonaisopiskelu uupumusta, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Korkeampi tunnollisuus selitti puolestaan korkeampaa riittämättömyyttä.
Persoonallisuus, opiskelu-uupumus ja niiden välinen yhteys voitaisiin huomioida paremmin korkeakouluopiskelussa ja -opetuksessa sekä opiskelijoiden hyvinvointipalveluissa. Käsitys persoonallisuuden piirteiden ja opiskelu-uupumuksen ilmiöistä ja niiden välisestä yhteydestä voisi lisätä ymmärrystä siitä, millaista tukea korkeakouluopiskelijat tarvitsevat. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää lisäämään korkeakouluopiskelijoiden tietoisuutta persoonallisuuden piirteistä ja opiskelu-uupumuksesta. Korkeakouluopiskelijoiden itsetuntemuksen lisääntyessä heidän voisi olla mahdollista ennaltaehkäistä opiskelu-uupumusta paremmin.
The Big Five personality traits are neuroticism, extraversion, openness, agreeableness and conscientiousness. Study-related burnout refers to a prolonged stress syndrome that consists of exhaustion, cynicism toward studies and inadequacy.
The research data (N = 298) consisted of the answers of Tampere university and Tampere university of applied sciences students. The data were collected via an electronic survey. The personality traits of the respondents were measured using the Short Five (S5) questionnaire and the study-related burnout of the respondents was measured using the SBI-9 questionnaire. The research methods of this study were independent samples t-test, one-way analysis of variance, and linear regression analysis.
Depending on the respondent group 40–55% of the respondents had an elevated risk of burnout. The t-test indicated that women experienced more exhaustion than men. The one-way analyses of variance displayed statistically significant differences between students from different study years in overall study-related burnout, cynicism and inadequacy. According to the post hoctests first-year students experienced less study-related burnout than students from third, fifth or sixth or upper study years.
The regression analyses indicated that higher neuroticism predicted higher study-related burnout. Higher agreeableness predicted lower overall study-related burnout, cynicism, and inadequacy. Higher conscientiousness predicted higher inadequacy.
Personality and study-related burnout could be better acknowledged in higher education and students’ welfare services. A conception of different phenomena regarding personality traits and study-related burnout and their connections could increase the understanding of what kind of support students require. The study results could be utilized to increase the awareness of personality traits and study-related burnout among students. As students’ self-knowledge increases, they may be able to better prevent study-related burnout.