Ikääntyneiden kuntalaisten kokemuksia osallisuudesta ja osallistumisesta : Kunnan mahdollisuudet edistää ikääntyneiden osallisuuden tunnetta paikallisyhteisössä
Åstedt, Jutta (2022)
Åstedt, Jutta
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213367
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ikääntyneiden kuntalaisten kokemaa osallisuutta. Tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät ikääntyneiden kokemaan osallisuuden tunteeseen vaikuttavat ja millaisin keinoin kunta voi pyrkiä vahvistamaan ikääntyneiden kokemaa osallisuutta. Lisäksi tarkoituksena on saada selville, millainen rooli kunnalla on ikääntyneen henkilön osallisuuden tunteen muodostumisessa.
Osallisuus on moniulotteinen käsite, joka saa erilaisia merkityksiä kontekstista riippuen. Tässä tutkielmassa kohderyhmäksi on valittu ikääntyneet kuntalaiset, minkä vuoksi osallisuus ymmärretään ikääntyneen kuntalaisen subjektiivisesti kokemaksi tunteeksi, joka muodostuu yksilön sisäisten ja tämän ulkopuolisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa. Kuntalaisten osallisuuden vahvistamisen tulee olla kunnan keskeinen tavoite, ja Suomessa kunnille on lainsäädännöllä asetettu vähimmäisvaatimukset kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi yhä useammin kunnat pyrkivät edistämään asukkaidensa osallisuutta myös vapaaehtoisin keinoin.
Tässä tutkielmassa hyödynnettävä aineisto kerättiin Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitsevan Hollolan kunnan alueelta maaliskuussa 2022. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelumenetelmää hyödyntämällä. Aineistonkeruun yhteydessä haastateltiin yhteensä kuutta henkilöä, jotka olivat iältään 67–79-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja taustateoriana vuonna 1997 käynnistetyn Osallisuushankkeen myötä muodostunutta osallisuuden nelijakomallinnusta. Mallinnuksessa osallisuus on jaettu neljään osa-alueeseen: tieto-osallisuuteen, päätösosallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen.
Tutkielman tulosten perusteella ikääntyneiden kokeman osallisuuden voidaan havaita muodostuvan kahdesta pääluokasta: yksilökohtaisista lähtökohdista ja yksilön yhteydestä omaan kotikuntaan. Kunnan mahdollisuudet ikääntyneen kokeman osallisuuden edistämiseen muodostuvat puolestaan kolmesta pääluokasta, jotka ovat aktiivinen tiedottaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä pienen mittakaavan hankkeet. Tutkielman tulosten perusteella voidaan havaita, että kunnan mahdollisuudet ikääntyneiden kokeman osallisuuden edistämiseen rajoittuvat pääsääntöisesti keinoihin, joilla voidaan vahvistaa ikääntyneen yhteyttä kotikuntaan. Osallisuuden muodostumisessa esille nouseviin yksilökohtaisiin lähtökohtiin kunnalla näyttäisi puolestaan olevan vain rajoitetusti vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi tulosten perusteella on havaittavissa, että ikääntyneiden osallisuuden kokemuksessa etenkin tieto-osallisuuden ja toimintaosallisuuden merkitys korostuu. Päätösosallisuus ja suunnitteluosallisuus jäävät puolestaan pienempään rooliin. Olennaisena havaintona näyttäytyy myös se, että kuntaa ei pidetä yksin vastuussa ikääntyneen kokemasta osallisuudesta, vaan sen koetaan ennemminkin voivan toimia osallisuutta tukevassa roolissa.
Osallisuus on moniulotteinen käsite, joka saa erilaisia merkityksiä kontekstista riippuen. Tässä tutkielmassa kohderyhmäksi on valittu ikääntyneet kuntalaiset, minkä vuoksi osallisuus ymmärretään ikääntyneen kuntalaisen subjektiivisesti kokemaksi tunteeksi, joka muodostuu yksilön sisäisten ja tämän ulkopuolisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa. Kuntalaisten osallisuuden vahvistamisen tulee olla kunnan keskeinen tavoite, ja Suomessa kunnille on lainsäädännöllä asetettu vähimmäisvaatimukset kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi yhä useammin kunnat pyrkivät edistämään asukkaidensa osallisuutta myös vapaaehtoisin keinoin.
Tässä tutkielmassa hyödynnettävä aineisto kerättiin Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitsevan Hollolan kunnan alueelta maaliskuussa 2022. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelumenetelmää hyödyntämällä. Aineistonkeruun yhteydessä haastateltiin yhteensä kuutta henkilöä, jotka olivat iältään 67–79-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja taustateoriana vuonna 1997 käynnistetyn Osallisuushankkeen myötä muodostunutta osallisuuden nelijakomallinnusta. Mallinnuksessa osallisuus on jaettu neljään osa-alueeseen: tieto-osallisuuteen, päätösosallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen.
Tutkielman tulosten perusteella ikääntyneiden kokeman osallisuuden voidaan havaita muodostuvan kahdesta pääluokasta: yksilökohtaisista lähtökohdista ja yksilön yhteydestä omaan kotikuntaan. Kunnan mahdollisuudet ikääntyneen kokeman osallisuuden edistämiseen muodostuvat puolestaan kolmesta pääluokasta, jotka ovat aktiivinen tiedottaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä pienen mittakaavan hankkeet. Tutkielman tulosten perusteella voidaan havaita, että kunnan mahdollisuudet ikääntyneiden kokeman osallisuuden edistämiseen rajoittuvat pääsääntöisesti keinoihin, joilla voidaan vahvistaa ikääntyneen yhteyttä kotikuntaan. Osallisuuden muodostumisessa esille nouseviin yksilökohtaisiin lähtökohtiin kunnalla näyttäisi puolestaan olevan vain rajoitetusti vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi tulosten perusteella on havaittavissa, että ikääntyneiden osallisuuden kokemuksessa etenkin tieto-osallisuuden ja toimintaosallisuuden merkitys korostuu. Päätösosallisuus ja suunnitteluosallisuus jäävät puolestaan pienempään rooliin. Olennaisena havaintona näyttäytyy myös se, että kuntaa ei pidetä yksin vastuussa ikääntyneen kokemasta osallisuudesta, vaan sen koetaan ennemminkin voivan toimia osallisuutta tukevassa roolissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]