Tietokirja ilman faktaa : Asiantuntijuuden ja tiedon vaikutelman retorinen ja kerronnallinen luominen Thomas Eriksonin teoksessa Omgiven av idioter
Mäkinen, Elina (2022)
2022
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213351
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, millä retorisilla ja kerronnallisilla keinoilla Thomas Eriksonin tietokirjassa Omgiven av idioter rakennetaan vaikutelmaa tiedosta ja asiantuntijuudesta. Käsittelen lisäksi, miten teos soveltuu osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden lajia. Tutkielma etenee tietokirjallisuuden lajin käsittelystä kohdeteoksen tarkempaan analyysiin nostaen esiin kokemuskertomusten tärkeyden teoksen retoriikassa.
Kohdeteos käsittelee ihmisten välistä kommunikaatiota erityisesti työelämässä. Kirjailija esittelee teoksessa neljä käyttäytymismallia, jolla jokaisella on omat erityispiirteensä. Käyttäytymismallia havainnollistetaan jakamalla ihmiset punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen kategoriaan. Teos on kohdannut kritiikkiä muun muassa siitä, ettei väriteorian taustalla ole ainoatakaan tieteellistä tutkimusta.
Tutkielmassa keskitytään teoksen tekijän retoriikan tarkasteluun hyödyntäen muun muassa faktuaalisuuden retoriikan, eksemplum-kertomusten sekä dialogin tehtävien tutkimusta. Teos liitetään osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden kenttää lajitutkimusta hyödyntämällä. Tutkielmassa yhdistellään kieli- ja kirjallisuudentutkimusta.
Avaan tutkielman alussa tarinallisen tietokirjallisuuden lajin määritelmän. Pohdin, miten kohdeteos sopii tähän määritelmään, ja nostan esiin myös teoksen ja totuuden välisen suhteen. Tutkielmassa hyödynnetään faktuaalisuuden retoriikan tutkimusta selvittämään, millä keinoilla teoksessa pyritään todistamaan sen väitteet oikeiksi. Kokemuskertomukset ovat tutkielmassa tärkeässä asemassa, ja niiden analysointia jatketaan faktuaalisuutta käsittelevän luvun lisäksi eksemplum-kertomuksia käsittelevässä luvussa. Viimeisessä luvussa keskitytään tarkastelemaan teoksen uudempaan painokseen lisättyä lukua realistisen dialogin ja dialogin tehtävien näkökulmasta liittäen kuitenkin myös tähän lukuun eksemplum-kertomusten ja yrityskerronnan tutkimusta.
Tutkielman lopulla kerään yhteen saamani tulokset. Totean teokseni soveltuvan osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden lajia pääasiassa lajin hyvin laajan määritelmän vuoksi. Osoitan, miten teos nojaa hyvin vähän fakta-aineistoon ja vähättelee tutkimuksen tärkeyttä korostamalla kokemuskertomuksia. Esitän kirjailijan vahvistavan omaa asiantuntija-asemaansa ja henkilöbrändiään hyödyntämällä eksemplum-kertomuksia. Totean lopuksi, miten kieli- ja kirjallisuudentutkimuksella on toimivia välineitä muiden alojen kuten markkinoinnin ja psykologian tekstien kriittiseen tarkasteluun.
Kohdeteos käsittelee ihmisten välistä kommunikaatiota erityisesti työelämässä. Kirjailija esittelee teoksessa neljä käyttäytymismallia, jolla jokaisella on omat erityispiirteensä. Käyttäytymismallia havainnollistetaan jakamalla ihmiset punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen kategoriaan. Teos on kohdannut kritiikkiä muun muassa siitä, ettei väriteorian taustalla ole ainoatakaan tieteellistä tutkimusta.
Tutkielmassa keskitytään teoksen tekijän retoriikan tarkasteluun hyödyntäen muun muassa faktuaalisuuden retoriikan, eksemplum-kertomusten sekä dialogin tehtävien tutkimusta. Teos liitetään osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden kenttää lajitutkimusta hyödyntämällä. Tutkielmassa yhdistellään kieli- ja kirjallisuudentutkimusta.
Avaan tutkielman alussa tarinallisen tietokirjallisuuden lajin määritelmän. Pohdin, miten kohdeteos sopii tähän määritelmään, ja nostan esiin myös teoksen ja totuuden välisen suhteen. Tutkielmassa hyödynnetään faktuaalisuuden retoriikan tutkimusta selvittämään, millä keinoilla teoksessa pyritään todistamaan sen väitteet oikeiksi. Kokemuskertomukset ovat tutkielmassa tärkeässä asemassa, ja niiden analysointia jatketaan faktuaalisuutta käsittelevän luvun lisäksi eksemplum-kertomuksia käsittelevässä luvussa. Viimeisessä luvussa keskitytään tarkastelemaan teoksen uudempaan painokseen lisättyä lukua realistisen dialogin ja dialogin tehtävien näkökulmasta liittäen kuitenkin myös tähän lukuun eksemplum-kertomusten ja yrityskerronnan tutkimusta.
Tutkielman lopulla kerään yhteen saamani tulokset. Totean teokseni soveltuvan osaksi tarinallisen tietokirjallisuuden lajia pääasiassa lajin hyvin laajan määritelmän vuoksi. Osoitan, miten teos nojaa hyvin vähän fakta-aineistoon ja vähättelee tutkimuksen tärkeyttä korostamalla kokemuskertomuksia. Esitän kirjailijan vahvistavan omaa asiantuntija-asemaansa ja henkilöbrändiään hyödyntämällä eksemplum-kertomuksia. Totean lopuksi, miten kieli- ja kirjallisuudentutkimuksella on toimivia välineitä muiden alojen kuten markkinoinnin ja psykologian tekstien kriittiseen tarkasteluun.