MAL-sopimukset julkishallinnon kumppanuuden muotona ja ohjauksen välineenä : Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-seudut
Helve, Henri (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204213348
Tiivistelmä
Maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimuksia (MAL) on tehty vuodesta 2012 lähtien neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle. Vuodesta 2021 alkaen MAL-sopiminen laajentui Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille. MAL-sopimuksilla vahvistetaan seudun kuntien sisäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä ja kumppanuutta MAL-asioissa. MAL-sopimusten piirissä asuu vuodesta 2021 alkaen 55 % suomalaisista. Sopimuskumppanuus on vakiintunut osaksi kaupunkipolitiikan ja aluekehittämisen välineistöä, mutta sen synnyttämän kumppanuuden tutkiminen on ollut rajallista. Tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millainen kumppanuus MAL-sopimuksien kautta syntyy Jyväskylän, Lahden ja Kuopion MAL-seutujen sekä valtion keskushallinnon välille.
Tutkimuksen viitekehys muodostui MAL-sopimuksien määrittelystä strategisen yhteistyön ja kaupunkiseutujen valossa, sekä julkishallinnon ohjauksesta. Julkishallinnon ohjaus on kunta-valtio suhdetta ja sen määrittelyä kumppanuuden valossa. Julkishallinnon johtaminen sekä monitasohallinta luovat perustaa kumppanuuden tarkastelun lähtökohdiksi. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka lähestyi aihetta aineistolähtöisesti. Tutkimuksen aineistona oli 12 kuntien viranhaltijoille ja valtion keskushallinnon virkahenkilölle tehtyä teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt edustivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimusseutujen MAL-sopimusten teossa mukana olleita henkilöitä. Haastatelluista henkilöistä neljä edusti keskuskaupunkeja, kaksi Lahden ja Kuopion seudun suurimpia kuntia ja kuusi valtion keskushallinnon MAL-sopimuksissa mukana olevaa ministeriötä. Haastattelut toteutettiin alkuvuodesta 2022. Aineiston analysointiin käytettiin teema-analyysia.
MAL-sopimukset ovat osa valtiojohtoista strategista kumppanuutta. MAL-sopimuksilla edistetään strategisia tavoitteita, jotka valtio useimmiten määrittelee. MAL-sopimusten tavoitteet ovat siirtyneet yhä enemmän määrällisistä tavoitteista kohti laadullisia tavoitteita, kuten asuntotuotannon määrällisistä tavoitteista kohti elinympäristön laatuun liittyviä tavoitteita. MAL-sopimukset tarjoavat merkittäviä rahallisia hyötyjä sopimuskunnille, sekä molemmille osapuolille vaikeammin määriteltävissä olevia aineettomia hyötyjä, kuten sosiaalisen ja henkisen pääoman karttumista sopimusprosessin myötä. Sopimukset tarjoavat myös kuntien haluaman suoran keskusteluyhteyden valtion keskushallinnon ministeriöihin. Suoralla neuvotteluyhteydellä nähdään olevan tärkeä rooli erityisesti suurten koko seutua koskettavien liikenneinvestointien hankkimisessa alueelle. Sopimuksellinen kumppanuus MAL-viitekehyksessä lisää seutujen sisäistä sekä seutujen ja valtion välistä yhteistyötä luomalla formaalin ja strukturoidun tavan yhteistyön toteuttamiselle. Sopimus ja sopimuksellisuus nähdään toimivaksi tavaksi organisoida julkishallinnon toimintaa rajatuissa ja toimivalta-, sektori-, sekä hallintorajat ylittävässä kumppanuudessa. Sopimukset ovat joustava ja ketterä tapa ylittää pienimittakaavaisen toiminnan organisoinnit ja edistää laaja-alaista sektori- ja hallintorajat ylittävää katsantoa yhteisesti sovittujen tavoitteiden edistämiseksi ja toiminnan yhteensovittamiseksi. MAL-sopimukset edistävät kestäviä ja elinvoimaisia toiminnallisia kaupunkiseutuja ja niiden rakentumista.
MAL-sopimukset ja sopimuksellinen kumppanuus luo tietyissä erityislaatuisissa tilanteissa toimivalta- ja hallintorajat ylittävän sopimusosapuolten yhteisiä tavoitteita edistävän tavan järjestää toimintaa. MAL-sopimuksilla pyritään ratkaisemaan ja yhteensovittamaan kuntien ja valtion toimintaa yhteisillä tavoitteilla ja sitoutumisella eheän ja kestävän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Sopimukset edistävät tasavertaisempaa kumppanuutta valtion ja kuntien välillä. MAL-sopimuksien laajentuminen viestii systeemisestä muutoksesta ja siitä, että sopimusohjausta on haluttu edistää valtion ja kuntien välisessä kumppanuudessa. MAL-sopimukset ja sopimuksellinen kumppanuus haastavat yhtenäiskunta-ajattelua resurssiohjauksen ja resurssien kohdentamisen kautta.
Tutkimuksen viitekehys muodostui MAL-sopimuksien määrittelystä strategisen yhteistyön ja kaupunkiseutujen valossa, sekä julkishallinnon ohjauksesta. Julkishallinnon ohjaus on kunta-valtio suhdetta ja sen määrittelyä kumppanuuden valossa. Julkishallinnon johtaminen sekä monitasohallinta luovat perustaa kumppanuuden tarkastelun lähtökohdiksi. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka lähestyi aihetta aineistolähtöisesti. Tutkimuksen aineistona oli 12 kuntien viranhaltijoille ja valtion keskushallinnon virkahenkilölle tehtyä teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt edustivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimusseutujen MAL-sopimusten teossa mukana olleita henkilöitä. Haastatelluista henkilöistä neljä edusti keskuskaupunkeja, kaksi Lahden ja Kuopion seudun suurimpia kuntia ja kuusi valtion keskushallinnon MAL-sopimuksissa mukana olevaa ministeriötä. Haastattelut toteutettiin alkuvuodesta 2022. Aineiston analysointiin käytettiin teema-analyysia.
MAL-sopimukset ovat osa valtiojohtoista strategista kumppanuutta. MAL-sopimuksilla edistetään strategisia tavoitteita, jotka valtio useimmiten määrittelee. MAL-sopimusten tavoitteet ovat siirtyneet yhä enemmän määrällisistä tavoitteista kohti laadullisia tavoitteita, kuten asuntotuotannon määrällisistä tavoitteista kohti elinympäristön laatuun liittyviä tavoitteita. MAL-sopimukset tarjoavat merkittäviä rahallisia hyötyjä sopimuskunnille, sekä molemmille osapuolille vaikeammin määriteltävissä olevia aineettomia hyötyjä, kuten sosiaalisen ja henkisen pääoman karttumista sopimusprosessin myötä. Sopimukset tarjoavat myös kuntien haluaman suoran keskusteluyhteyden valtion keskushallinnon ministeriöihin. Suoralla neuvotteluyhteydellä nähdään olevan tärkeä rooli erityisesti suurten koko seutua koskettavien liikenneinvestointien hankkimisessa alueelle. Sopimuksellinen kumppanuus MAL-viitekehyksessä lisää seutujen sisäistä sekä seutujen ja valtion välistä yhteistyötä luomalla formaalin ja strukturoidun tavan yhteistyön toteuttamiselle. Sopimus ja sopimuksellisuus nähdään toimivaksi tavaksi organisoida julkishallinnon toimintaa rajatuissa ja toimivalta-, sektori-, sekä hallintorajat ylittävässä kumppanuudessa. Sopimukset ovat joustava ja ketterä tapa ylittää pienimittakaavaisen toiminnan organisoinnit ja edistää laaja-alaista sektori- ja hallintorajat ylittävää katsantoa yhteisesti sovittujen tavoitteiden edistämiseksi ja toiminnan yhteensovittamiseksi. MAL-sopimukset edistävät kestäviä ja elinvoimaisia toiminnallisia kaupunkiseutuja ja niiden rakentumista.
MAL-sopimukset ja sopimuksellinen kumppanuus luo tietyissä erityislaatuisissa tilanteissa toimivalta- ja hallintorajat ylittävän sopimusosapuolten yhteisiä tavoitteita edistävän tavan järjestää toimintaa. MAL-sopimuksilla pyritään ratkaisemaan ja yhteensovittamaan kuntien ja valtion toimintaa yhteisillä tavoitteilla ja sitoutumisella eheän ja kestävän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Sopimukset edistävät tasavertaisempaa kumppanuutta valtion ja kuntien välillä. MAL-sopimuksien laajentuminen viestii systeemisestä muutoksesta ja siitä, että sopimusohjausta on haluttu edistää valtion ja kuntien välisessä kumppanuudessa. MAL-sopimukset ja sopimuksellinen kumppanuus haastavat yhtenäiskunta-ajattelua resurssiohjauksen ja resurssien kohdentamisen kautta.