Lähiöelämän muutos
Larri, Viivi (2022)
Larri, Viivi
2022
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204203342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204203342
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö käsittelee lähiöelämän muutosta lähiöistymisen alkuvaiheista nykypäivään. Tutkielma nostaa esille suomalaisten nykylähiöiden haasteita ja vahvuuksia sekä antaa näille perspektiiviä avaamalla lähiörakentamisen ideologiaa. Lisäksi työssä tarkastellaan lähiöiden suhdetta ekologiseen kestävyyteen. Lopuksi työssä pohditaan, millaiset trendit ja ilmiöt vaikuttavat lähiöihin, mitä lähiökehittämisessä tulisi huomioida ja millaisia lähiöt voivat mahdollisesti olla tulevaisuudessa. Työn tavoitteena on herättää keskustelua lähiöiden tulevaisuudesta ja korostaa niiden arvoa väljinä ja vihreinä asuinympäristöinä.
Työn tutkimusaineisto koostuu suurimmaksi osaksi 2010-luvulla julkaistuista lähiötutkimuksista. Tutkimukset ovat suomalaisia, koska lähiön määritelmä on hieman erilainen eri maissa ja suomalaisen lähiön erityispiirre on metsäisyys. Lähiökehittämishankkeita tarkasteltaessa tietoa on etsitty myös Helsingin ja Turun kaupunkien verkkosivuilta.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee lähiöiden historiaa ja lähiörakentamisen käynnistymistä toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Lähiöiden taustalla vaikutti vahva ideologia ja ihanne lähiön elämäntavasta. Taustoituksena avataan myös suomalaisten asumistoiveita. Toisessa osassa tarkastellaan nykylähiöitä niiden haasteiden ja vahvuuksien kautta. Nykylähiöt ovat erilaistuneet ja osa on jäänyt kehityksessä jälkeen. Sosio-ekonominen eriytyminen nähdään ongelmana, mutta myös kannustavia lähiöesimerkkejä löytyy. Uudempaa lähiökehittämistä esitellään Helsingin lähiöhankkeiden kautta. Kolmannessa osassa tarkastellaan lähiöiden tulevaisuuskuvia. Erilaiset lähiövisiot toimivat keskustelunavauksina pohdittaessa mahdollisia kehityskulkuja. Kolmannessa osassa tarkastellaan myös lähiöiden tiivistämissuunnitelmia ja kysytään, onko tiivis kaupunkirakenne ekologisesti kestävä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että lähiöt ovat vuosikymmenten aikana erilaistuneet sekä positiivisesti että negatiivisesti. Osalla lähiöistä on vahva oma identiteetti, jonka pohjalta on hyvä rakentaa tulevaisuutta vahvistamalla alueen ominaispiirteitä. Sen sijaan osassa lähiöistä on tunnistettavissa huono-osaisuuden keskittymistä, syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Lähiökehittämishankkeiden keskiössä ovatkin asukkaiden hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman lisääminen. Näiden lisäksi lähiökehittäminen kytkeytyy kuntien hiilineutraaliustavoitteisiin. Työn johtopäätöksinä todetaan, että asuinalueen tiiviydellä tai väljyydellä ei ole vaikutusta asukkaiden ilmastopäästöihin, vaan merkittävä tapa pienentää asukkaiden hiilijalanjälkeä on tukea ekologista elämäntapaa. Tulevaisuuden elinympäristöjä tulisi siis kehittää kokonaisvaltaisesti tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja ekologisia valintoja.
Työn tutkimusaineisto koostuu suurimmaksi osaksi 2010-luvulla julkaistuista lähiötutkimuksista. Tutkimukset ovat suomalaisia, koska lähiön määritelmä on hieman erilainen eri maissa ja suomalaisen lähiön erityispiirre on metsäisyys. Lähiökehittämishankkeita tarkasteltaessa tietoa on etsitty myös Helsingin ja Turun kaupunkien verkkosivuilta.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee lähiöiden historiaa ja lähiörakentamisen käynnistymistä toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Lähiöiden taustalla vaikutti vahva ideologia ja ihanne lähiön elämäntavasta. Taustoituksena avataan myös suomalaisten asumistoiveita. Toisessa osassa tarkastellaan nykylähiöitä niiden haasteiden ja vahvuuksien kautta. Nykylähiöt ovat erilaistuneet ja osa on jäänyt kehityksessä jälkeen. Sosio-ekonominen eriytyminen nähdään ongelmana, mutta myös kannustavia lähiöesimerkkejä löytyy. Uudempaa lähiökehittämistä esitellään Helsingin lähiöhankkeiden kautta. Kolmannessa osassa tarkastellaan lähiöiden tulevaisuuskuvia. Erilaiset lähiövisiot toimivat keskustelunavauksina pohdittaessa mahdollisia kehityskulkuja. Kolmannessa osassa tarkastellaan myös lähiöiden tiivistämissuunnitelmia ja kysytään, onko tiivis kaupunkirakenne ekologisesti kestävä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että lähiöt ovat vuosikymmenten aikana erilaistuneet sekä positiivisesti että negatiivisesti. Osalla lähiöistä on vahva oma identiteetti, jonka pohjalta on hyvä rakentaa tulevaisuutta vahvistamalla alueen ominaispiirteitä. Sen sijaan osassa lähiöistä on tunnistettavissa huono-osaisuuden keskittymistä, syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Lähiökehittämishankkeiden keskiössä ovatkin asukkaiden hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman lisääminen. Näiden lisäksi lähiökehittäminen kytkeytyy kuntien hiilineutraaliustavoitteisiin. Työn johtopäätöksinä todetaan, että asuinalueen tiiviydellä tai väljyydellä ei ole vaikutusta asukkaiden ilmastopäästöihin, vaan merkittävä tapa pienentää asukkaiden hiilijalanjälkeä on tukea ekologista elämäntapaa. Tulevaisuuden elinympäristöjä tulisi siis kehittää kokonaisvaltaisesti tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja ekologisia valintoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]