Finnish EFL teachers’ perceptions about English prosody
Sutinen, Miika (2022)
Sutinen, Miika
2022
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma - Master's Programme in English Language and Literature
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204203324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204203324
Tiivistelmä
Tämä Pro Gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisten englanninopettajien käsityksiä englannin kielen prosodisista ominaisuuksista, sekä näiden ominaisuuksien tärkeydestä englannin kielen oppijoille Suomessa. Prosodisia ominaisuuksia, kuten intonaatiota ja sanapainoa, on usein laiminlyöty englanninopetuksessa, tai niitä on pidetty vähemmän tärkeinä muihin kielen ominaisuuksiin verrattuna. Yksi tämän tutkimuksen pääasiallisista tavoitteista on selvittää ovatko opettajat Suomessa myös tätä mieltä, sekä tarkastella haasteita, joita he näkevät englannin kielen prosodian opettamisessa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu teoriasta koskien englannin kielen prosodiaa ja sen viestinnällisiä toimintoja, sekä toisen tai vieraan kielen omaksumista ja kielenoppimista.
Tiedonkeruuvälineenä tutkimuksessa käytettiin suomalaisille englanninopettajille suunnattua sähköistä kyselylomaketta. Kyselytutkimuksen 23 vastaajaa ilmaisivat mielipiteensä 23 väittämään ja kirjoittivat pidempiä vastauksia neljään avoimeen kysymykseen. Näin ollen kyselyn tulokset arvioitiin yhdistämällä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Vastaajaryhmä osoittautui monimuotoiseksi, sillä heidän työkokemuksensa opettajana vaihteli yhdeksästä kuukaudesta 32 vuoteen, ja he olivat työskennelleet monilla eri koulutusasteilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että englanninopettajat suomessa yleisesti pitivät intonaatiota sekä merkittävänä osana englanninkielistä viestintää, että tärkeänä sisältönä oppijoille. Moni vastaaja tiedosti, että suomea äidinkielenään puhuvat oppijat voivat kokea vaikeuksia opetellessaan englannin kielen intonaatiota ja painotusta näiden kahden kielen välisistä prosodisista eroista johtuen. Lisäksi oppijoiden nuorta ikää pidettiin etuna prosodian omaksumisessa, kun taas vanhempien oppijoiden kohdalla ennustettiin ongelmia. Valtaosa vastaajista arvioi oppilaidensa käyttämien oppimateriaalien olevan kelvollisia välineitä intonaation ja painotuksen oppimiseen, mutta tästä asiasta oli havaittavissa myös vastakkaisia näkemyksiä.
Tiedonkeruuvälineenä tutkimuksessa käytettiin suomalaisille englanninopettajille suunnattua sähköistä kyselylomaketta. Kyselytutkimuksen 23 vastaajaa ilmaisivat mielipiteensä 23 väittämään ja kirjoittivat pidempiä vastauksia neljään avoimeen kysymykseen. Näin ollen kyselyn tulokset arvioitiin yhdistämällä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Vastaajaryhmä osoittautui monimuotoiseksi, sillä heidän työkokemuksensa opettajana vaihteli yhdeksästä kuukaudesta 32 vuoteen, ja he olivat työskennelleet monilla eri koulutusasteilla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että englanninopettajat suomessa yleisesti pitivät intonaatiota sekä merkittävänä osana englanninkielistä viestintää, että tärkeänä sisältönä oppijoille. Moni vastaaja tiedosti, että suomea äidinkielenään puhuvat oppijat voivat kokea vaikeuksia opetellessaan englannin kielen intonaatiota ja painotusta näiden kahden kielen välisistä prosodisista eroista johtuen. Lisäksi oppijoiden nuorta ikää pidettiin etuna prosodian omaksumisessa, kun taas vanhempien oppijoiden kohdalla ennustettiin ongelmia. Valtaosa vastaajista arvioi oppilaidensa käyttämien oppimateriaalien olevan kelvollisia välineitä intonaation ja painotuksen oppimiseen, mutta tästä asiasta oli havaittavissa myös vastakkaisia näkemyksiä.