Software start-up challenges : Case study Aqvario

Abstract

Startup-yritys on monimutkainen organisaatio, joka voidaan määritellä nuoren ikänsä, innovatiivisten ideoiden, riskialttiuden ja kasvutavoitteiden perusteella. Se pyrkii tuottamaan kestävään liiketoimintamalliin perustuvan tuotteen ja löytämään sille markkinoilta kysynnän. Lean startup-yritykset on kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen; ne toistavat tuotesuunnitteluaan vaiheittain asiakaspalautteen perusteella varmistaakseen tuotteen kysynnän. Ohjelmistokehityksen startup-yritykset ovat organisaatioita, joilla on ylimääräisenä rasitteena perinteisten startup-yritysten kohtaamien ongelmien lisäksi ohjelmistokehityksen haasteellisuus. Niiden elinkaari on määritelty neliosaiseksi, mikä alkaa startup-vaiheesta ja päättyy organisaation ollessa kypsä. Suurin osa haasteista sijoittuu Greenfieldin startup-mallin kuvaamaan elämänkaareen ensimmäiseen eli startup-vaiheeseen. Organisaation haasteita voidaan luokitella tarkemmin käyttäytymisviitekehyksen avulla, mikä jakaa haasteet neljään eri ulottuvuuteen; markkina, tiimi, tuote ja liiketoiminta. Näitä haasteita voidaan ratkaista ketterillä kehitysmenetelmillä, jotka tukevat nopeaa ja jatkuvasti muuttuvaa kehitysprosessia. Sosiaalisen median sovellukset voidaan jakaa niiden toimintojen, mediakylläisyyden, käyttäjien esittäytymisen ja toiminnallisuuden mukaan. Sosiaalisen median verkostosovellukset määritellään niiden ominaisuuksilla ylläpitää ja kehittää sosiaalista verkostoa, korkealla identiteettitasolla ja toiminnallisuudella, joka sisältää keskustelut, ryhmät, identiteettien ja ihmissuhteiden ylläpitämisen. Tässä opinnäytetyössä teemme selittävän tapaustutkimuksen, jossa tarkastellaan tarkemmin ohjelmistojen startup-yrityksiä. Tapaustutkimus on tutkimusmetodologia, jossa aihetta tarkastellaan edelleen analysoimalla tosielämän esimerkkitapausta. Tapaustutkimus tehtiin Aqvario-nimiselle ohjelmistostartup-yritykselle, jonka tavoitteena oli kehittää sosiaalisen median verkkosovellus. Opinnäytetyössä tarkastellaan Aqvario-projektin lähtöasetelmaa, kehitysprosessia ja tuloksia sen onnistumisen arvioimiseksi. Huomionarvoista on, että Aqvarion tarkasteluaika on rajattu startup-vaiheeseen. Opinnäytetyössä havaittiin viestinnän, kehitystiimin, projektinhallinnan oikean tason ja ketterien menetelmien merkitys onnistumisen todennäköisyyden lisäämisessä. Näiden lisäksi opinnäytetyössä todettiin, että mahdollisten haasteiden ratkaiseminen oli kontekstista riippuvaista. Tuotteen laatuun ja kehityskäytäntöihin keskittyminen on opinnäytetyön mukaan perusteltua, sillä tapaustutkimuksessa todettiin siitä olevan hyötyä esimerkiksi teknisen velan vähentämisessä ja sisäisen motivaation kasvattamisessa. Aqvariota pidettiin onnistuneena startup-projektina, sillä se saavutti molemmat asettamistaan tavoitteista. Lisäksi opinnäytetyössä todettiin, että startupin avaintekijät ovat varhainen tekninen suunnittelu, tiimin jäsenten osaaminen sekä tiimin koheesio. Haasteiksi todettiin riittävän tuotesuunnittelun puute ja epätasaisesti jakautunut työmäärä, jotka toivat ongelmia startupin toiminnalle. Opinnäytetyössä todetaan, että ohjelmistostartupien haasteita tulisi tutkia enemmän, koska haasteet ovat kontekstista riippuvaisia, monimuotoisia ja vaikeita. Haasteiden vaikeus hankaloittaa menestymisen ennustamista ilman kattavampia työkaluja ja viitekehyksiä. Ohjelmistokehityksen startupit ovat kuitenkin monimutkaisia mutta yksityiskohtaisia; jatkotutkimukset aiheesta voisivat tuoda kiehtovaa tietoa erityisen haasteellisesta ohjelmistokehityksestä.

Start-ups are complex organisations defined by their young age, innovative ideas, risky nature, and aim for growth. They aim to produce a sustainable business model product and find its relative market. Lean start-ups are designed for this need; they iterate their product design based on customer feedback to verify its need. Ultimately, a start-up wants to finish a product and ultimately execute an exit plan. Software start-ups are similar ventures with an extra challenge; the difficulty of developing software. Its life cycle is defined as four-part, starting from the start-up stage and ending as a mature organisation. Most of the difficulties are based on the first stage described by the greenfield start-up model. The challenges can be further classified by the behavioural framework, which divides the challenges based on its dimension; market, team, product, and business. These challenges can be solved using agile development methods, which aid the rapid and ever-changing development process. Social media applications can be divided by their practices, media richness, self-presentation, and functionality. Social media network application is defined by its practice of upkeeping the social network, medium volume of media, high level of self-presentation, and functionality, including conversations, groups, identity, and relationships. In this thesis, we will conduct an explanatory case study that further examines the software start-up phenomenon. The case study is a research methodology where the subject is further examined by analysing the real-life example of the researched subject. The case study was conducted on a software start-up called Aqvario, whose goal was to develop a social media network application. In the case study, the thesis will examine Aqvario’s premise and results to evaluate its success. Noteworthy that the time the start-up was examined includes only the start-up stage of the life cycle. The case study found the importance of communication, the development team, the correct level of project management and the use of agile methods when determining the potential of success. Alongside these, the case study noted how the potential to solve any challenges was context-dependent and present in every dimension. The thesis conducted that aim for product’s quality, and development practices can be justified as it proposes another benefit, amongst which are eliminated technical debt and intrinsic motivation. The Aqvario was considered a success as it completed both of its goals. Furthermore, the thesis concluded that the start-up’s key aspects were the early technical designing and the empowerment of the team members. Likewise, the mistakes made were the lack of product design and the unbalanced workload, which posed a danger for total failure. Nevertheless, the danger was avoided thanks to the succession of the team. Finally, the thesis concludes that the delicate nature of software start-ups should be more researched as the context-dependent and challenging nature poses the difficulty of forecasting any success without more comprehensive tools and frameworks. Nevertheless, software start-up is complex yet delicate; research on the subject insight on intriguing software development and delicate project management.