Yhteistyöstä verkostotoimintaan : Matkailuyritysten verkostoituminen Keski-Suomessa

Abstract

Tutkimusaiheena on matkailualan yritysten verkostoituminen Keski-Suomen maakunnassa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten matkailualan toimijat ymmärtävät verkostoitumisen vuosina 2005 ja 2016 ja miten matkailualan verkostot ilmenevät matkailuyrittäjien kokemina. Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella, analysoida ja käsitteellistää keskisuomalaisten matkailuyritysten verkostoja. Lisäksi tutkimustehtävänä on ymmärtää verkostotaloudessa toimivan matkailuyrityksen ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapoja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu verkostoteorioihin. Tutkimuksessa haetaan käytännön mallia siihen, ketä toimijoita, mitä toimintaa ja millaisia resursseja Keski-Suomen matkailuverkostoissa on.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta aineistosta, jotka on kerätty Keski-Suomen matkailutoimijoilta eri ajankohtina. Primaariaineisto muodostuu vuonna 2005 tehdyistä 11 matkailuyrityksen haastatteluista. Haastateltavat ovat keskeisiä matkailun toimijoita maakunnassa. Haastatteluiden yhteydessä matkailutoimijoilta kerättiin yritystietolomake ja verkostokartta heidän tärkeimmistä yhteistyöyrityksistään. Tammikuussa 2016 tehtiin kysely samoille yrityksille Webropol -kyselyohjelmalla, johon vastasi kuusi matkailutoimijaa. Lisäksi aineistoa täydennetiin kahdella matkailualan asiantuntijan haastattelulla syksyllä 2015. Asiantuntijoiden haastatteluilla todennetaan aineistoissa esille tulleita havaintoja näkemyksiä.

Tulosten mukaan matkailualan verkostoituminen on kehittynyt positiivisesti tutkimusajankohtien 2005 ja 2016 välisenä aikana. Maakunnan matkailustrategiat ovat ohjanneet alan kehitystä kohden verkostojen strategista yhteistyötä. Osa verkostoista on syntynyt tavoitteellisesti. Verkostojen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta ei tunnistettu kaikissa haastatteluissa ja kyselyssä. Tavoitteet verkostoissa ovat enemmän yrityskohtaisia kuin verkostokohtaisia. Yhteistyö verkostoissa on luonteeltaan käytännönläheistä ja yhteistyön tavoite on asiakkaiden parempi palvelu. Tutkimustulokset vahvistavat, että lähes jokainen verkostoissa toimiva määrittelee verkostoitumisen käsitteen oman näkemyksensä ja kokemuksensa pohjalta. Syyt verkostoitumiseen ovat yrityksen kokonaistaloudellisuuden parantamisessa ja uusien palvelutuotteiden kehittämisessä. Yhteistyötä yritykset tekevät eniten haastateltujen ja kyselyyn vastanneiden mukaan asiakaspalvelussa, ostoissa, myynnissä, investoinneissa ja markkinoinnissa. Verkostoituminen on vaikuttanut matkailupalveluiden saatavuuteen ja monipuolisuuteen, palvelujen laatu on parantunut ja niiden hinnat ovat tulleet kilpailukykyisimmiksi sekä kustannustehokkaimmiksi. Yritysten edustajat mainitsivat, että yhdessä verkostoituneena, he ovat vetovoimaisempia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tekemällä yhteistyötä matkailuverkostoissa, pystytään pidentämään asiakkaiden viipymää alueilla. Tutkimuksessa mukana olevilla yrityksillä on eniten suhteita paikallisella ja seudullisella tasolla. Paikalliset suhteet ovat luonteeltaan palvelujen ja tuotteiden ostamista toisilta yrityksiltä. Seutukunnallisten ja maakunnallisten suhteiden määrä on lisääntynyt vuosien 2005–2016 välisenä aikana. Sen sijaan kansainvälisten suhteiden määrä on pysynyt lähes samana tutkimusajankohtina.

Verkostojen toimivuutta haastateltavat ja kyselyyn vastaajat arvioivat verkostojen tiedottamisella, päätöksenteolla, avoimuudella, luottamuksella, yhteishengellä, johtamisella ja sitoutumisella. Haastateltujen mukaan parhaiten matkailuverkostoissa toimi vuonna 2005 avoimuus ja yhteishenki. Kehitettävää oli verkostojen tiedottamisessa ja päätöksenteossa. Vuonna 2016 kyselyyn vastanneiden mukaan parhaiten toimi päätöksenteko, luottamus ja yhteishenki. Kehitettävää oli eniten avoimuudessa ja sitoutumisessa. Painotuksen verkostojen kehittämisessä tulee olla jatkossa liiketoiminnan kehittämisessä. Siihen päästään lisäämällä verkostojen toimivuutta, luotettavuutta ja yhteisen palvelutuotteen laatua. Visioita ja tavoitteita tulee terävöittää verkostojen toiminnassa. Verkostojen tulee olla jatkossa toiminnaltaan joustavia ja niitä tulee laajentaa yrityksiin, jotka tuottavat markkinointi- ja myyntiratkaisuja. Tutkimuksessa esiin tulleiden arvioiden mukaan kärkiyritysten rooli muuttuu tulevaisuudessa kohden vapaa-ajan keskuksia.

Tutkimuksen teoreettista viitekehystä mukaillen työssä, syntyi keskisuomalainen matkailualalla toimiva verkostomalli, jossa on kuvattu maakunnan keskeiset matkailualan toimijat, toiminnot ja resurssit. Yhteistyön tärkein tavoite verkostossa, on yhteisen palvelutuotteen suunnittelu ja toteutus sekä laadukkaampi asiakaspalvelu. Keskeisiä matkailun toimijoita maakunnassa ovat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamarin Matkailuhallitus, matkailukoordinaattori, Visit Jyväskylä, seutuvastaavat, kärkiyritykset, matkailuyritykset ja oppilaitokset. Toimintoina maakunnan matkailuverkostoissa on nähtävissä vaihdanta- ja muuntautumistoimintoja, teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja. Verkostoitumisen edellytyksenä on luottamus, sitoutuminen, tahto ja halu verkostoitua sekä yhteinen tekijä, mikä yhdistää toimijat toisiinsa. Useimmiten, se yhteinen tekijä on asiakas. Matkailuyritykset antavat verkostoihin resursseina aikaa, rahaa, työvoimaa, osaamista ja tietoa. Verkostoitumisen esteiksi haastateltavat ja kyselyyn vastanneet mainitsivat osaamisen, yritysten väliset etäisyydet, päämäärättömyyden, epätasa-arvon ja resurssien puutteen. Alue hyötyy verkostoitumisesta yritysten kannattavuuden ja parantuneena alueen kilpailukykynä. Mallin mukaan asiakas hyötyy matkailuyritysten verkostoitumisesta paremmalla palvelun laadulla ja kilpailukykyisemmällä hinnalla.

Matkailun toimintakenttä on laaja ja verkostoituminen yritysten toimintatapana haasteellinen useiden eri toimijatahojen vuoksi. Usein vaihtuvat ja päivitettävät strategiat ja ohjeistukset tuovat paljon huomioon otettavaa matkailun kehittäjille ja yrityksille. Matkailuyritystä ohjaavien ja yritystoiminnassa huomioon otettavien asiakirjojen ja dokumenttien määrä on suuri.

ABSTRACT

The research topic of this work is the networking of tourism companies in the province of Central Finland. The research questions aimed to be answered are: How do tourism actors understand networking in 2005 and 2016, and how tourism networks are perceived by tourism entrepreneurs. The task of the study is to examine, analyze and conceptualize the networks of tourism companies in Central Finland. In addition, the research task of this licentiate thesis is to understand the thinking, operating models and attitudes of tourism companies operating in a network economy. The theoretical framework of the research is based on network theories. The study aims to produce a model of the participants, activities and resources of the tourism networks of Central Finland.

The study is a qualitative case study. The material of the study consists of three research materials collected from tourism operators in Central Finland at different times. The primary material consists of interviews with 11 tourism companies conducted in 2005. The interviewees are key tourism actors in the province. In connection with the interviews, a business information form and a network map of their most important co-operation companies were collected from tourism operators. In January 2016, a survey on the same companies was conducted using the Webropol survey program, which was answered by six tourism operators. Besides, the material was supplemented by two interviews with an expert in the field of tourism in the autumn of 2015. The interviews with the experts verify the observations and views expressed in the materials.

According to the results, networking in the tourism sector has developed positively between the research periods 2005 and 2016. The province's tourism strategies have guided the strategic cooperation of the networks towards the development of the sector. Some of the networks have been created purposefully. The systematic and targeted nature of the networks was not identified in all interviews and surveys. Network goals are more company-specific than network-specific. Cooperation in networks is pragmatic in nature and the goal of the cooperation is better customer service. The research results confirm that almost everyone in the networks defines the concept of networking based on their views and experiences. The reasons behind networking are related to attempts to improve the company's overall economic situation and the development of new service products. According to the respondents and respondents to the survey, companies cooperate the most in customer service, purchasing, sales, investments, and marketing. Networking has affected the availability and diversity of tourism services; the quality of services has improved and their prices have become more competitive and cost-effective. Business representatives mentioned that when networked together, they are more attractive nationally and internationally. By cooperating in tourism networks, it is possible to prolong the stay of customers in the regions. The companies involved in the study have the most relationships at the local and regional level. Local relationships are by nature the purchase of services and products from other companies. The number of regional and provincial relations has increased between 2005 and 2016. In contrast, the volume of international relations has remained almost the same at the time of the study.

The interviewees and the respondents assessed the functionality of the networks through communication, decision-making, transparency, trust, team spirit, leadership and commitment. According to the interviewees, openness and teamwork within the networks were seen to be better in 2005. It was also seen that networking and decision-making could be improved. According to the respondents to the survey in 2016, decision-making, trust and teamwork worked best. The most to be developed was openness and commitment. The emphasis on the development of networks must be on business development in the future. This will be achieved by increasing the functionality, reliability and quality of the common service product. Visions and goals must be sharpened in the operation of networks. In the future, the networks must be flexible and expand to companies that produce marketing and sales solutions. According to the estimates found in the study, the role of the top companies will change towards leisure centres in the future.

In accordance with the theoretical framework of the study, a Central Finland network model in the field of tourism was created, which describes the main actors, functions and resources in the tourism sector in the province. The most important goal of the cooperation in the network is the design and implementation of a common service product and higher quality of customer service. The main tourism actors in the province are the Association of Central Finland, the Tourism Board of the Central Finland Chamber of Commerce, the tourism coordinator, Visit Jyväskylä, regional managers, top companies, tourism companies and educational institutions. The mains functionalities of provincial tourism networks can be thought to be: exchange and transformation activities, technical, economic and social activities. The prerequisite for networking is trust, commitment, the will and desire to network, as well as a common factor that connects the actors. Most often, that common factor is the customer. Tourism companies provide networks with time, money, manpower, know-how and information. Barriers to networking were mentioned by respondents to be the respondents' skills, distances between companies, aimlessness, inequality and lack of resources. The region benefits from networking through the profitability of companies and the improved competitiveness of the region. According to the model, the customer benefits from the networking of tourism companies through better service quality and more competitive prices.

The field of activity of tourism is wide and networking as a way of operating companies is challenging due to several different actors. Frequently changing and updated strategies and guidelines bring a lot to consider for tourism developers and businesses. It should also be noted that the number of required documents is large and can be labour intensive.