Kannattaako puusta rakentaa Suomessa?
Lehtonen, Markus (2022)
Lehtonen, Markus
2022
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204193282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204193282
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään kannattaako puusta rakentaa Suomessa. Kysymystä tarkastellaan erityisesti Suomen metsävarojen kestävän käytön, rakentamisen tuotesidonnaisten päästöjen vähentämisen ja hiilidioksidipäästötavoitteiden näkökulmasta.
Tutkielmassa ongelmaa kartoitetaan avaamalla tieteellisiä artikkeleita, ministeriöiden tukemia hankkeita, rakennusalan julkaisuja sekä metsä- ja rakennusalojen asiantuntijoiden näkemyksiä.
Tutkielmassa todetaan Suomen metsien kasvuvauhdin ylittävän merkittävästi nyt rakennusteollisuuden käyttämän puumäärän. Rakentamalla puurunkoisia taloja, ei saada puuta Suomesta loppumaan ja rakennusteollisuus voisi käyttää nykyistä merkittävästi enemmän puuta.
Tutkielmassa todetaan, että puurakentamisella on suuri muutospotentiaali rakentamisen kokonaishiilipäästöissä. Erityinen merkitys sillä on pitkäaikaisten hiilivarastojen muodostumisen kannalta ja korvausvaikutuksen kannalta. Rakennettaessa puusta muodostuu kymmenien, jopa satojen, vuosien ikäisiä hiilivarastoja, jotka auttavat pitämään hiilidioksidin poissa ilmakehästä. Puurakentamisen korvausvaikutus muodostuu siitä, että käyttämällä puisia rakennustuotteita voidaan korvata muista rakennusaineista valmistettuja tuotteita ja näin laskea rakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä merkittävästi.
Tutkielmassa todetaan puurakentamisen tukevan hyvin Suomen kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita tulevina vuosikymmeninä. Puurakentamisella todetaan olevan suurin kasvumahdollisuus asuinrakentamisessa tulevina vuosikymmeninä. Puurakentamisen etuna nähdään olevan erityisesti mahdollisuus perinteisiä menetelmiä nopeampaan rakentamiseen.
Puurakentamisen kasvua jarruttaviksi tekijöiksi tutkimuksessa todetaan rakennusalan tiedon ja kokemuksen puute korkean puurakentamisen osalta, puutteellinen puurakennustuotteiden standardointi sekä puurakennushankkeiden kokeminen taloudellisena riskinä.
Tutkielmassa ongelmaa kartoitetaan avaamalla tieteellisiä artikkeleita, ministeriöiden tukemia hankkeita, rakennusalan julkaisuja sekä metsä- ja rakennusalojen asiantuntijoiden näkemyksiä.
Tutkielmassa todetaan Suomen metsien kasvuvauhdin ylittävän merkittävästi nyt rakennusteollisuuden käyttämän puumäärän. Rakentamalla puurunkoisia taloja, ei saada puuta Suomesta loppumaan ja rakennusteollisuus voisi käyttää nykyistä merkittävästi enemmän puuta.
Tutkielmassa todetaan, että puurakentamisella on suuri muutospotentiaali rakentamisen kokonaishiilipäästöissä. Erityinen merkitys sillä on pitkäaikaisten hiilivarastojen muodostumisen kannalta ja korvausvaikutuksen kannalta. Rakennettaessa puusta muodostuu kymmenien, jopa satojen, vuosien ikäisiä hiilivarastoja, jotka auttavat pitämään hiilidioksidin poissa ilmakehästä. Puurakentamisen korvausvaikutus muodostuu siitä, että käyttämällä puisia rakennustuotteita voidaan korvata muista rakennusaineista valmistettuja tuotteita ja näin laskea rakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä merkittävästi.
Tutkielmassa todetaan puurakentamisen tukevan hyvin Suomen kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita tulevina vuosikymmeninä. Puurakentamisella todetaan olevan suurin kasvumahdollisuus asuinrakentamisessa tulevina vuosikymmeninä. Puurakentamisen etuna nähdään olevan erityisesti mahdollisuus perinteisiä menetelmiä nopeampaan rakentamiseen.
Puurakentamisen kasvua jarruttaviksi tekijöiksi tutkimuksessa todetaan rakennusalan tiedon ja kokemuksen puute korkean puurakentamisen osalta, puutteellinen puurakennustuotteiden standardointi sekä puurakennushankkeiden kokeminen taloudellisena riskinä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]