Colon Cancer Surgery in Aged Patients : Surgical and Functional Outcomes
Niemeläinen, Susanna (2022)
Niemeläinen, Susanna
Tampere University
2022
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2360-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2360-8
Tiivistelmä
Paksusuolisyöpä on Suomen neljänneksi yleisin ja yli 80-vuotiailla kolmanneksi yleisin syöpäsairaus. Sairastumisen riski lisääntyy iän myötä. Kasvavan vanhusväestömäärän ja pidentyneen elinaikaodotteen seurauksena myös syöpäpotilasmäärät lisääntyvät. Kuratiivinen leikkaus on paksusuolisyövän ensisijainen hoitomuoto. Ikääntyneiden ihmisten fyysinen ja psyykkinen toimintakyky vaihtelee erittäin hyväkuntoisista hyvin hauraisiin yksilöihin. Viime aikoina on julkaistu kansainvälisiä hoitosuosituksia ikääntyneiden ihmisten leikkausta edeltävästä hoidon suunnittelusta ja ennusteen arvioimisesta. Sen sijaan on hyvin vähän tutkimustuloksia leikkauksen aiheuttamista lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista yli 80-vuotiaan paksusuolisyöpäpotilaan fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä mahdolliseen avuntarpeeseen.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita, kuolleisuutta ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi pyrittiin löytämään tekijöitä, joilla kyetään mittaamaan potilaan fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ennen mahdollisia syöpähoitoja. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn ja avuntarpeeseen.
Kaksi ensimmäistä osatyötä koostuivat 387:sta levinneisyysasteen I-III paksusuolisyöpäpotilaasta, jotka leikattiin suunnitellusti neljässä suomalaisessa sairaalassa vuosina 2005–2016. Tiedot kerättiin takautuvasti sairaaloiden sähköisistä suolistosyöpärekistereistä.
Osatyö I kartoitti leikkauskomplikaatioiden riskitekijöitä ja vaikutuksia potilaiden leikkauksen jälkeiseen ennusteeseen. Vakavia komplikaatioita esiintyi erityisesti potilailla, jotka asuivat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja potilailla, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla (6% vs. 30% ja 15% vs. 45%).
Osatyö II tarkasteli paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta ja vertasi potilaita, jotka selvisivät yli ja alle kolme kuukautta leikkauksesta. Sydän- ja verisuonisairaudet (13/29, 45%) ja kirurgiset syyt (7/29, 24%) olivat yleisimmät kuolinsyyt potilailla, jotka eivät selvinneet yli kolme kuukautta leikkauksesta. Korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta. Tutkimus osoitti, että potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Heidän pitkäaikaistuloksensa olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäleikkauspotilaiden kanssa.
Osatyöt III ja IV toteutettiin yhdeksässä suomalaisessa sairaalassa huhtikuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana. Osatyö III, johon rekrytoitiin 161 potilasta, selvitti prospektiivisesti leikkauskomplikaatioita ja niitä ennustavia riskitekijöitä 30 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä. Osatyöhön IV rekrytoitiin 167 potilasta. Heidän avuntarpeensa ja liikkumisensa muutoksia analysoitiin vuoden kuluttua leikkauksesta.
Osatyö III osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoiset ikäihmiset toipuvat erinomaisesti syöpäleikkauksesta, joten korkeasta iästä tai perussairauksista huolimatta heille voi suositella invasiivista kirurgista hoitoa. Tutkimuksessa gerastenian seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti leikkauksen varhaiskomplikaatioita hyvin. Potilailla, joilla oli gerastenia tai sen esiaste (CFS ≥3) esiintyi merkitsevästi enemmän komplikaatioita kuin hyväkuntoisilla potilailla (48% vs. 16%). Tutkimuksen perusteella kliinistä gerastenia-asteikkoa (CFS) voidaan suositella kirurgeille helppokäyttöiseksi ja nopeaksi seulontatyökaluksi iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa.
Osatyö IV osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoiset yli 80-vuotiaat syöpäpotilaat säilyttivät leikkauksen jälkeisen vuoden seurannassa toimintakykynsä ilman merkitsevästi lisääntynyttä ulkopuolista avuntarvetta. Kaikki potilaat hyötyisivät leikkausta edeltävästä anemian korjaamisesta ja etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Potilaat, jotka ennen leikkausta tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia, mahdollisesti hyötyisivät huolellisesta kokonaisvaltaisesta hoidon suunnittelusta yhdessä geriatrin kanssa.
Tämän väitöskirjan johtopäätöksenä todetaan, että huolellisesti ja asianmukaisesti leikkaushoitoon valitut yli 80-vuotiaat paksusuolisyöpäpotilaat saavuttavat vertailukelpoiset lyhyt- ja pitkäaikaistulokset nuorempiin potilaisiin verrattuna. Huolellinen leikkaushoidon riskien arviointi, potilaan fyysisen kunnon optimointi ja kokonaisvaltainen, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltu hoito voi oleellisesti hyödyttää iäkästä paksusuolisyöpäpotilasta.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita, kuolleisuutta ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi pyrittiin löytämään tekijöitä, joilla kyetään mittaamaan potilaan fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ennen mahdollisia syöpähoitoja. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn ja avuntarpeeseen.
Kaksi ensimmäistä osatyötä koostuivat 387:sta levinneisyysasteen I-III paksusuolisyöpäpotilaasta, jotka leikattiin suunnitellusti neljässä suomalaisessa sairaalassa vuosina 2005–2016. Tiedot kerättiin takautuvasti sairaaloiden sähköisistä suolistosyöpärekistereistä.
Osatyö I kartoitti leikkauskomplikaatioiden riskitekijöitä ja vaikutuksia potilaiden leikkauksen jälkeiseen ennusteeseen. Vakavia komplikaatioita esiintyi erityisesti potilailla, jotka asuivat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja potilailla, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla (6% vs. 30% ja 15% vs. 45%).
Osatyö II tarkasteli paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta ja vertasi potilaita, jotka selvisivät yli ja alle kolme kuukautta leikkauksesta. Sydän- ja verisuonisairaudet (13/29, 45%) ja kirurgiset syyt (7/29, 24%) olivat yleisimmät kuolinsyyt potilailla, jotka eivät selvinneet yli kolme kuukautta leikkauksesta. Korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta. Tutkimus osoitti, että potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Heidän pitkäaikaistuloksensa olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäleikkauspotilaiden kanssa.
Osatyöt III ja IV toteutettiin yhdeksässä suomalaisessa sairaalassa huhtikuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana. Osatyö III, johon rekrytoitiin 161 potilasta, selvitti prospektiivisesti leikkauskomplikaatioita ja niitä ennustavia riskitekijöitä 30 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä. Osatyöhön IV rekrytoitiin 167 potilasta. Heidän avuntarpeensa ja liikkumisensa muutoksia analysoitiin vuoden kuluttua leikkauksesta.
Osatyö III osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoiset ikäihmiset toipuvat erinomaisesti syöpäleikkauksesta, joten korkeasta iästä tai perussairauksista huolimatta heille voi suositella invasiivista kirurgista hoitoa. Tutkimuksessa gerastenian seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti leikkauksen varhaiskomplikaatioita hyvin. Potilailla, joilla oli gerastenia tai sen esiaste (CFS ≥3) esiintyi merkitsevästi enemmän komplikaatioita kuin hyväkuntoisilla potilailla (48% vs. 16%). Tutkimuksen perusteella kliinistä gerastenia-asteikkoa (CFS) voidaan suositella kirurgeille helppokäyttöiseksi ja nopeaksi seulontatyökaluksi iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa.
Osatyö IV osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoiset yli 80-vuotiaat syöpäpotilaat säilyttivät leikkauksen jälkeisen vuoden seurannassa toimintakykynsä ilman merkitsevästi lisääntynyttä ulkopuolista avuntarvetta. Kaikki potilaat hyötyisivät leikkausta edeltävästä anemian korjaamisesta ja etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Potilaat, jotka ennen leikkausta tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia, mahdollisesti hyötyisivät huolellisesta kokonaisvaltaisesta hoidon suunnittelusta yhdessä geriatrin kanssa.
Tämän väitöskirjan johtopäätöksenä todetaan, että huolellisesti ja asianmukaisesti leikkaushoitoon valitut yli 80-vuotiaat paksusuolisyöpäpotilaat saavuttavat vertailukelpoiset lyhyt- ja pitkäaikaistulokset nuorempiin potilaisiin verrattuna. Huolellinen leikkaushoidon riskien arviointi, potilaan fyysisen kunnon optimointi ja kokonaisvaltainen, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltu hoito voi oleellisesti hyödyttää iäkästä paksusuolisyöpäpotilasta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]