"Oppi menee paremmin perille" : Aineenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia oppituntien toiminnallistamisesta yläkoulussa
Järvelä, Jenna; Valkosalo, Netta (2022)
Järvelä, Jenna
Valkosalo, Netta
2022
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133223
Tiivistelmä
Liikkumisen ja paikallaan olon vähentämisen hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille ovat kiistattomat. Lisäksi koulupäivän aikaisella liikunnalla on havaittu olevan positiivinen yhteys oppimiseen. Toiminnallinen opetus on keino lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta oppitunneilla. Toiminnallista opetusta on mahdollista toteuttaa integroimalla liikettä erilaisiin opetusmenetelmiin ja työskentelytapoihin. Liikkumista voidaan hyödyntää oppitunneilla myös istumisen tauottamiseen, jolloin se ei itsessään edistä oppimistavoitteita. Koulun rooli fyysisen aktiivisuuden edistäjä on merkittävä, sillä se saavuttaa lähes kaikki suomalaiset lapset ja nuoret.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimusotteeksi valikoitui fenomenografia, jonka tarkoituksena on tarkastella yksilöiden käsityksiä ja kokemuksia jostakin ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä sähköinen kyselylomake seitsemälle aineenopettajalle. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä ja työtapoja aineenopettajat mahdollisesti hyödyntävät opetuksessaan. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat näkemykset, joita aineenopettajilla oli toiminnallistamisen mahdollisista hyödyistä ja haitoista.
Tutkimustulosten mukaan toiminnallisuus nähtiin pääosin myönteisenä, oppimista ja työskentelyä edistävä tekijänä. Aineenopettajat hyödynsivät monipuolisesti toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä tauottivat istumisjaksoja oppitunneilla. Toiminnallistamisen ja liikkeen lisäämisen etuina aineenopettajat näkivät muun muassa oppilaiden aktivoinnin ja orientoinnin opetukseen, osallisuuden lisäämisen sekä oppilaiden innokkuuden toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä kohtaan. Toiminnallisuuden toteuttamiseen vaikuttivat aineenopettajien mukaan muun muassa oppilasaines ja oppimisympäristö. Haasteita tuottivat erityisesti ahtaat luokkatilat ja suuret oppilasryhmät.
Toiminnallinen opetus tarjoaa useita vaihtoehtoisia tapoja istumakeskeiseen luokkahuonetyöskentelyyn. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa lukuisilla tavoilla, minkä ansiosta jokainen opettaja voi löytää itselleen ja opetusryhmilleen mielekkään tavan hyödyntää toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä. Toiminnallisten ja fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimintatapojen integrointi koulupäiviin on jokaisen opettajan tehtävä, minkä vuoksi olisi tärkeää tehdä yhteistyötä fyysistä aktiivisuutta ja toiminnallisuutta tukevan toimintakulttuurin edistämiseksi.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimusotteeksi valikoitui fenomenografia, jonka tarkoituksena on tarkastella yksilöiden käsityksiä ja kokemuksia jostakin ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä sähköinen kyselylomake seitsemälle aineenopettajalle. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä ja työtapoja aineenopettajat mahdollisesti hyödyntävät opetuksessaan. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat näkemykset, joita aineenopettajilla oli toiminnallistamisen mahdollisista hyödyistä ja haitoista.
Tutkimustulosten mukaan toiminnallisuus nähtiin pääosin myönteisenä, oppimista ja työskentelyä edistävä tekijänä. Aineenopettajat hyödynsivät monipuolisesti toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä tauottivat istumisjaksoja oppitunneilla. Toiminnallistamisen ja liikkeen lisäämisen etuina aineenopettajat näkivät muun muassa oppilaiden aktivoinnin ja orientoinnin opetukseen, osallisuuden lisäämisen sekä oppilaiden innokkuuden toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä kohtaan. Toiminnallisuuden toteuttamiseen vaikuttivat aineenopettajien mukaan muun muassa oppilasaines ja oppimisympäristö. Haasteita tuottivat erityisesti ahtaat luokkatilat ja suuret oppilasryhmät.
Toiminnallinen opetus tarjoaa useita vaihtoehtoisia tapoja istumakeskeiseen luokkahuonetyöskentelyyn. Toiminnallisuutta voidaan toteuttaa lukuisilla tavoilla, minkä ansiosta jokainen opettaja voi löytää itselleen ja opetusryhmilleen mielekkään tavan hyödyntää toiminnallisia ja liikettä lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä. Toiminnallisten ja fyysistä aktiivisuutta lisäävien toimintatapojen integrointi koulupäiviin on jokaisen opettajan tehtävä, minkä vuoksi olisi tärkeää tehdä yhteistyötä fyysistä aktiivisuutta ja toiminnallisuutta tukevan toimintakulttuurin edistämiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]