Rahallinen palkitseminen osana johdon ohjausjärjestelmää
Ihantola, Teemu (2022)
Ihantola, Teemu
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133227
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli syventää ymmärrystä organisaation palkitsemisjärjestelmän ja muiden johdon ohjausjärjestelmäpakettiin kuuluvien kontrollien välisen suhteen merkityksestä palkitsemisjärjestelmän toimivuuden kannalta. Tutkielman tavoitteeseen pyrittiin kytkemällä toimivan palkitsemisjärjestelmän reunaehdot Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmä -typologiaan ja kokeilemalla luodun viitekehyksen käyttökelpoisuutta empiirisen Case-yrityksen nykyisen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden arvioimiseen.
Tutkielmassa sovellettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta analysoitaessa aiempien rahalliseen palkitsemiseen liittyvien empiiristen tutkimusten tuloksia ja etsittäessä mahdollisia yhteyksiä Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmä -typologiaan sisältyvien muiden johdon kontrollien kanssa. Toiminta-analyyttistä tutkimusotetta puolestaan sovellettiin, kun käsiteanalyysin avulla luotua täydennettyä viitekehystä käytettiin pohjana Case-yrityksen nykyisen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden ymmärtämiseksi.
Aiempien palkitsemistutkimusten tuloksia kartoittavan kirjallisuusanalyysin avulla määriteltiin toimivan palkitsemisjärjestelmän reunaehdot, jotka kytkettiin Malmin ja Brownin (2008) ohjausjärjestelmä -typologian sisältämiin johdon kontrolleihin eli kulttuuri-, suunnittelu-, ohjaus-, hallinnollisiin ja palkitsemiskontrolleihin. Tästä kytkennästä muodostettiin tutkielman teoreettinen viitekehys, jonka mukaan rahallinen palkitsemisjärjestelmä on toimiva, jos se on linjassa johdon ohjausjärjestelmään sisältyvien kontrollien kanssa.
Empiirisessä osuudessa kartoitettiin Case-yrityksessä henkilöstön näkemyksiä organisaatiossa käytössä olevasta palkitsemisjärjestelmästä ja arvioitiin luotuun teoreettiseen viitekehykseen nojautuen palkitsemiskontrollin toimivuutta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Case-yrityksessä käytössä olevan palkitsemisjärjestelmän yhteensopivuudesta johdon muiden kontrollien kanssa eli arvioida, onko palkitsemisjärjestelmällä edellytykset toimia tehokkaasti siten, että organisaation johto pystyy ohjaamaan henkilöstön käyttäytymistä ja päätöksiä organisaation tavoitteiden ja strategian suuntaisesti.
Tutkielmassa rakennettu viitekehys osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi Case-yrityksen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden arvioinnissa. Käytännön kontribuutiona tutkielma tuotti Case-yrityksen johdolle tietoa palkitsemisjärjestelmän kehitysprojektin tueksi. Lisäksi tutkielmassa muodostettu viitekehys ja sen pohjalta laadittu kyselylomake ovat käyttökelpoisia muissakin organisaatioissa kartoitettaessa palkitsemisjärjestelmän toimivuutta. Kyselylomake sisältää runsaasti aiempien palkitsemistutkimusten tulosten perusteella laadittuja väittämiä, joita on mahdollista valikoida ja muokata kulloisellekin kohdeorganisaatiolle sopiviksi.
Tutkielmassa muodostettu teoreettinen viitekehys auttaa ymmärtämään palkitsemista laajasti johdon ohjausjärjestelmäkontekstissa sekä syventää ymmärrystä palkitsemiskontrollien ja muiden kontrollien yhteensopivuuden merkityksestä palkitsemisjärjestelmän toimivuuden kannalta sekä käytännön että teorian tasolla. Teoreettisena kontribuutiona tutkielma vastasi osittain Malmin ja Brownin (2008, 297) jatkotutkimusehdotuksena esittämään kysymykseen siitä, onko kunkin johdon kontrollijärjestelmän tehokkuus riippuvainen organisaatiossa olemassa olevan ohjausjärjestelmä-paketin kokoonpanosta. Tutkielmassa saatiin viitteitä siitä, että kontrollien yhteensopivuus saattaa olla tärkeää kunkin yksittäisen kontrollin toimivuuden kannalta, koska ainakin rahallisen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden kannalta yhteensopivuus muiden kontrollien kanssa osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi. Samalla saatiin vahvistusta sille näkökannalle, että johdon ohjausjärjestelmää voidaan pitää systeeminä, jonka osat ovat keskenään vuorovaikutuksessa (Grabner & Moers 2013; Bedford 2020; Demartini & Otley 2020; Merchant & Otley 2020).
Tutkielmassa sovellettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta analysoitaessa aiempien rahalliseen palkitsemiseen liittyvien empiiristen tutkimusten tuloksia ja etsittäessä mahdollisia yhteyksiä Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmä -typologiaan sisältyvien muiden johdon kontrollien kanssa. Toiminta-analyyttistä tutkimusotetta puolestaan sovellettiin, kun käsiteanalyysin avulla luotua täydennettyä viitekehystä käytettiin pohjana Case-yrityksen nykyisen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden ymmärtämiseksi.
Aiempien palkitsemistutkimusten tuloksia kartoittavan kirjallisuusanalyysin avulla määriteltiin toimivan palkitsemisjärjestelmän reunaehdot, jotka kytkettiin Malmin ja Brownin (2008) ohjausjärjestelmä -typologian sisältämiin johdon kontrolleihin eli kulttuuri-, suunnittelu-, ohjaus-, hallinnollisiin ja palkitsemiskontrolleihin. Tästä kytkennästä muodostettiin tutkielman teoreettinen viitekehys, jonka mukaan rahallinen palkitsemisjärjestelmä on toimiva, jos se on linjassa johdon ohjausjärjestelmään sisältyvien kontrollien kanssa.
Empiirisessä osuudessa kartoitettiin Case-yrityksessä henkilöstön näkemyksiä organisaatiossa käytössä olevasta palkitsemisjärjestelmästä ja arvioitiin luotuun teoreettiseen viitekehykseen nojautuen palkitsemiskontrollin toimivuutta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä Case-yrityksessä käytössä olevan palkitsemisjärjestelmän yhteensopivuudesta johdon muiden kontrollien kanssa eli arvioida, onko palkitsemisjärjestelmällä edellytykset toimia tehokkaasti siten, että organisaation johto pystyy ohjaamaan henkilöstön käyttäytymistä ja päätöksiä organisaation tavoitteiden ja strategian suuntaisesti.
Tutkielmassa rakennettu viitekehys osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi Case-yrityksen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden arvioinnissa. Käytännön kontribuutiona tutkielma tuotti Case-yrityksen johdolle tietoa palkitsemisjärjestelmän kehitysprojektin tueksi. Lisäksi tutkielmassa muodostettu viitekehys ja sen pohjalta laadittu kyselylomake ovat käyttökelpoisia muissakin organisaatioissa kartoitettaessa palkitsemisjärjestelmän toimivuutta. Kyselylomake sisältää runsaasti aiempien palkitsemistutkimusten tulosten perusteella laadittuja väittämiä, joita on mahdollista valikoida ja muokata kulloisellekin kohdeorganisaatiolle sopiviksi.
Tutkielmassa muodostettu teoreettinen viitekehys auttaa ymmärtämään palkitsemista laajasti johdon ohjausjärjestelmäkontekstissa sekä syventää ymmärrystä palkitsemiskontrollien ja muiden kontrollien yhteensopivuuden merkityksestä palkitsemisjärjestelmän toimivuuden kannalta sekä käytännön että teorian tasolla. Teoreettisena kontribuutiona tutkielma vastasi osittain Malmin ja Brownin (2008, 297) jatkotutkimusehdotuksena esittämään kysymykseen siitä, onko kunkin johdon kontrollijärjestelmän tehokkuus riippuvainen organisaatiossa olemassa olevan ohjausjärjestelmä-paketin kokoonpanosta. Tutkielmassa saatiin viitteitä siitä, että kontrollien yhteensopivuus saattaa olla tärkeää kunkin yksittäisen kontrollin toimivuuden kannalta, koska ainakin rahallisen palkitsemisjärjestelmän toimivuuden kannalta yhteensopivuus muiden kontrollien kanssa osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi. Samalla saatiin vahvistusta sille näkökannalle, että johdon ohjausjärjestelmää voidaan pitää systeeminä, jonka osat ovat keskenään vuorovaikutuksessa (Grabner & Moers 2013; Bedford 2020; Demartini & Otley 2020; Merchant & Otley 2020).