Tulkinnasta tulkkeeksi : Taiteen konteksti ja merkitysalueet kuvataiteen kuvailutulkkauksessa
Somppi, Sini (2022)
Somppi, Sini
2022
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204133203
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kuvataiteen kuvailutulkkauksen erityispiirteitä kognitiivisen semantiikan ja kognitiivisen taiteentutkimuksen teorioiden sekä esimerkkitulkkeiden kautta. Kielellisen merkityksenmuodostamisen ja kategorisoinnin sekä visuaalisten viestien tulkitsemisen välillä voidaan nähdä yhteyksiä, joiden ymmärtäminen voi olla hyödyllistä kuvailutulkkeiden laadun ja ohjeistuksien parantamiseksi. Taideteokset ovat usein monimutkaisia ja monimerkityksellisiä, ja ne sisältävät muutakin kuin visuaalista tietoa, joten kuvailutulkkaajan valinnat ja taustatiedot vaikuttavat siihen, millaista tietoa välitetään. Jos tavoitteena on luoda kuulijalle inklusiivinen taidekokemus, on huomioitava taiteen tulkitsemisen ja merkityksenmuodostamisen prosesseja. Kuvataiteen kuvailutulkkeisiin liittyy oleellisesti myös luontainen subjektiivinen taso.
Tarkasteltava aineisto koostuu kahden suomalaisen taidemuseon tuottamista kuvailutulkkeista. Erillisiä kuvailutulkkeita on neljä, ja kuvailutulkatut teokset edustavat maalaustaidetta sekä kolmiulotteista taidetta. Kuvailutulkkeiden kieltä analysoitiin kognitiivista taiteentutkimusta ja kognitiivista semantiikkaa yhdistävällä menetelmällä, jossa haettiin tulkkeista kuvataiteen visuaaliselle viestinnälle tyypillisiä kategorioita ja niihin liittyviä merkityksiä. Kuvailutulkkeista on löydettävissä erilaisia kielellisiä merkitysalueita, joista osa on sidoksissa teosten visuaalisiin elementteihin, ja osa niistä johdettuihin tulkintoihin ja teemoihin. Analyysin perusteella voidaan siis päätellä, että kuvataiteen kuvailutulkkauksessa välitettävä tieto ei sisällä pelkästään taideteoksen visuaalisten elementtien objektiivista kuvailua, vaan myös niistä tehtyjä tulkintoja. Laadultaan ammattimaisen kuvataiteen kuvailutulkkeen tuottaminen vaatii siis kuvailutulkilta taiteen tuntemusta sekä kykyä lukea taiteen visuaalista kieltä.
Tarkasteltava aineisto koostuu kahden suomalaisen taidemuseon tuottamista kuvailutulkkeista. Erillisiä kuvailutulkkeita on neljä, ja kuvailutulkatut teokset edustavat maalaustaidetta sekä kolmiulotteista taidetta. Kuvailutulkkeiden kieltä analysoitiin kognitiivista taiteentutkimusta ja kognitiivista semantiikkaa yhdistävällä menetelmällä, jossa haettiin tulkkeista kuvataiteen visuaaliselle viestinnälle tyypillisiä kategorioita ja niihin liittyviä merkityksiä. Kuvailutulkkeista on löydettävissä erilaisia kielellisiä merkitysalueita, joista osa on sidoksissa teosten visuaalisiin elementteihin, ja osa niistä johdettuihin tulkintoihin ja teemoihin. Analyysin perusteella voidaan siis päätellä, että kuvataiteen kuvailutulkkauksessa välitettävä tieto ei sisällä pelkästään taideteoksen visuaalisten elementtien objektiivista kuvailua, vaan myös niistä tehtyjä tulkintoja. Laadultaan ammattimaisen kuvataiteen kuvailutulkkeen tuottaminen vaatii siis kuvailutulkilta taiteen tuntemusta sekä kykyä lukea taiteen visuaalista kieltä.