Constance sous la traduction? : Une étude contrastive sur la traduction des présuppositions factives et non-factives
Rantanen, Sari (2022)
Rantanen, Sari
Tampere University
2022
Kielten tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Language Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2370-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2370-7
Tiivistelmä
Väitöskirjani aiheena on epäsuoran informaation kääntyminen. Epäsuoria ilmaisukeinoja on monia, valitsin oman työni aiheeksi presuppositiot ja erityisesti faktiiviset ja ei-faktiiviset presuppositiot, joiden laukaisijoina toimivat faktiiviset, semi-faktiiviset ja ei-faktiiviset verbit. Faktiivisten verbien laukaisemat presuppositiot ilmaisevat toden asiantilan, ei-faktiivisten verbien laukaisemat presuppositiot taas epätoden. Keskityn tutkimuksessani kaunokirjallisiin käännöksiin, ja lähteenä on neljä romaania, joista kaksi on kirjoitettu ranskaksi, yksi suomeksi ja yksi espanjaksi. Tutkimukseni sisältää kolme eri kieltä ja on täten luonteeltaan kontrastiivinen. Kontrastiivisen tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko lähdekielellä merkitystä epäsuoran informaation kääntymiseen. Aineistoni koostuu 1319 presuppositiosta, joista suurin osa on ei-faktiivisia. Presuppositioita ja niiden lähteinä toimivia lauseita verrataan käännösten vastaaviin syntaksin tasolla, jotta voidaan nähdä mahdolliset erot.
Tutkimukseni paljastaa, että suuressa osassa tapauksista epäsuora informaatio ei muutu kääntämisen jälkeen. Jos muutosta tapahtuu, sen aiheuttajana toimii laukaisijana toimivan verbin vaihto toiseen verbiin. Näille tapauksille on tyypillistä, että ne eivät laukaise faktiivista tai ei-faktiivista presuppositiota, koska korvaava verbi ei kuulu kyseisiin verbiryhmiin. Presupposition välittämä informaatio ei kuitenkaan katoa verbin vaihdon seurauksena vaan tieto säilyy, koska se voi olla ilmaistu tekstissä eri tavalla, esimerkiksi upotettuna kontekstiin. Ei-faktiivisten verbien kohdalla laukaisija vaihtuu monissa tapauksissa toiseen ei-faktiiviseen verbiin, joten presuppositio säilyy samana. Informaation säilyminen verbin vaihdosta huolimatta herättää ajatuksia laukaisijan merkityksestä. Laukaisija näyttää toimivan eräänlaisena huomion herättäjänä. Kun puhuja haluaa tehdä vaikutuksen ja painottaa jotakin tietoa, hän voi ilmaista asian epäsuorasti presupposition muodossa. Tällöin laukaisija toimii stimuluksena vastaanottajalle, joka kiinnittää asiaan enemmän huomiota kuin silloin, jos sama asia olisi ilmaistu suoraan.
Verbin vaihdolla voi olla merkittäviä vaikutuksia informaatioon, eritoten tiedon todenperäisyyteen. On tapauksia, joissa ei-faktiivinen verbi on vaihdettu toiseen verbiin, minkä seurauksena lause ei enää välitä ei- faktiivista informaatiota vaan todellisen asiantilan. Tällaisella vaihdolla voi olla merkittävät vaikutukset kommunikaatioon. Yleensä näissä tapauksissa peruuttamatonta vahinkoa ei tapahdu, koska konteksti ilmaisee oikean asiantilan. Kontekstilla tuntuu olevan suuri rooli faktiivisuudessa, esimerkiksi monilla ei-faktiivisilla verbeillä on sekä faktiivinen että ei-faktiivinen käyttötapa, jotka ovat erotettavissa kontekstin avulla. Konteksti vaikuttaa myös presuppositioiden säilymiseen: jos laukaisijaa ei käytetä, presupposition sisältämä epäsuora tieto on käännöksessä sisällytettynä kontekstiin.
Tutkimukseni paljastaa, että suuressa osassa tapauksista epäsuora informaatio ei muutu kääntämisen jälkeen. Jos muutosta tapahtuu, sen aiheuttajana toimii laukaisijana toimivan verbin vaihto toiseen verbiin. Näille tapauksille on tyypillistä, että ne eivät laukaise faktiivista tai ei-faktiivista presuppositiota, koska korvaava verbi ei kuulu kyseisiin verbiryhmiin. Presupposition välittämä informaatio ei kuitenkaan katoa verbin vaihdon seurauksena vaan tieto säilyy, koska se voi olla ilmaistu tekstissä eri tavalla, esimerkiksi upotettuna kontekstiin. Ei-faktiivisten verbien kohdalla laukaisija vaihtuu monissa tapauksissa toiseen ei-faktiiviseen verbiin, joten presuppositio säilyy samana. Informaation säilyminen verbin vaihdosta huolimatta herättää ajatuksia laukaisijan merkityksestä. Laukaisija näyttää toimivan eräänlaisena huomion herättäjänä. Kun puhuja haluaa tehdä vaikutuksen ja painottaa jotakin tietoa, hän voi ilmaista asian epäsuorasti presupposition muodossa. Tällöin laukaisija toimii stimuluksena vastaanottajalle, joka kiinnittää asiaan enemmän huomiota kuin silloin, jos sama asia olisi ilmaistu suoraan.
Verbin vaihdolla voi olla merkittäviä vaikutuksia informaatioon, eritoten tiedon todenperäisyyteen. On tapauksia, joissa ei-faktiivinen verbi on vaihdettu toiseen verbiin, minkä seurauksena lause ei enää välitä ei- faktiivista informaatiota vaan todellisen asiantilan. Tällaisella vaihdolla voi olla merkittävät vaikutukset kommunikaatioon. Yleensä näissä tapauksissa peruuttamatonta vahinkoa ei tapahdu, koska konteksti ilmaisee oikean asiantilan. Kontekstilla tuntuu olevan suuri rooli faktiivisuudessa, esimerkiksi monilla ei-faktiivisilla verbeillä on sekä faktiivinen että ei-faktiivinen käyttötapa, jotka ovat erotettavissa kontekstin avulla. Konteksti vaikuttaa myös presuppositioiden säilymiseen: jos laukaisijaa ei käytetä, presupposition sisältämä epäsuora tieto on käännöksessä sisällytettynä kontekstiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]