Kääntäminen monikielisessä organisaatiossa: Kääntäminen ja käännösteknologia Euroopan komissiossa ja Euroopan unionin neuvostossa
Rytöhonka, Susana (2022)
Rytöhonka, Susana
2022
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204123175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204123175
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kääntämistä ja käännösteknologiaa Euroopan unionin komissiossa ja neuvostossa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaista on käännöstyö Euroopan unionin toimielimissä ja mitä erityispiirteitä siihen liittyy. Tutkimuksen osana oli kysymyssarja, jonka esitin komission ja neuvoston suomen kielen käännösosaston kääntäjille. Kysymyssarja koostui 14 kysymyksestä, seitsemän kysymystä varsinaisesta käännöstyöstä ja seitsemän kysymystä käännösteknologiasta.
Tarkastelin tässä työssä sitä, minkälainen EU:n käännösorganisaatio on, miksi ja miten se on kehittynyt niin valtavaksi koneistoksi, kuin se on, miten se toimii ja missä sen yksiköitä on. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelin pääpiirteittäin unionin rakennetta ja toimintaa, mutta pääpaino on EU:n komission ja neuvoston käännösyksiköissä ja niiden toiminnassa. Tarkastelin myös, mitä kaikkia erityyppisiä tekstejä Euroopan unionissa tuotetaan, miksi ne ja mitkä niistä on käännettävä ja mitä erityisiä ongelmia näin monikielisessä käännösprosessissa on. Selvitän myös sitä, minkälaisia teknisiä apuvälineitä työssä käytetään ja miten ne ovat kehittyneet samoin kuin miten ne auttavat kääntäjiä ja mitä ongelmia niihin liittyy. Lisäksi tarkastelin, minkälainen joukko käännöstyötä tekee ja missä sekä mitä erityisvalmiuksia kääntäjän työ edellyttää. Euroopan unionin toimielinten tulkkauspalvelut eivät ole mukana tässä tutkimuksessa.
Kyselyyni sain vastauksia 12 kääntäjältä, ja vaikka vastaajia ei ollut enempää, vastaukset olivat seikkaperäisiä ja niistä saa hyvän kuvan kääntäjän käytännön työstä EU:ssa. Ennen kaikkea kääntäjien suuren työmäärän takia käännösteknologia osoittautui olevan aivan välttämätön apu kääntäjien työssä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella käännöstyö ja käännöstyökalut ovat kehittyneet vuosien varrella merkittävästi ja parantaneet kääntäjien työtä EU:ssa. Tästä huolimatta kehitykselle on aina tarve, ja yksi kehitysehdotuksista olikin kääntäjän integroidun työympäristön luominen eli sellaisen järjestelmän kehittäminen, joka sisältäisi kaikki kääntäjän apuvälineet. Järjestelmät ovat nyt suurimmaksi osaksi erillisiä, joten tällainen järjestelmä voisi tuoda vielä enemmän helpotusta kääntäjien työhön. Kääntäjien yleinen mielipide oli kaiken kaikkiaan, ettei konekääntäminen ja muu käännösteknologia voi täysin korvata ihmiskääntäjää lähitulevaisuudessa.
Tarkastelin tässä työssä sitä, minkälainen EU:n käännösorganisaatio on, miksi ja miten se on kehittynyt niin valtavaksi koneistoksi, kuin se on, miten se toimii ja missä sen yksiköitä on. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelin pääpiirteittäin unionin rakennetta ja toimintaa, mutta pääpaino on EU:n komission ja neuvoston käännösyksiköissä ja niiden toiminnassa. Tarkastelin myös, mitä kaikkia erityyppisiä tekstejä Euroopan unionissa tuotetaan, miksi ne ja mitkä niistä on käännettävä ja mitä erityisiä ongelmia näin monikielisessä käännösprosessissa on. Selvitän myös sitä, minkälaisia teknisiä apuvälineitä työssä käytetään ja miten ne ovat kehittyneet samoin kuin miten ne auttavat kääntäjiä ja mitä ongelmia niihin liittyy. Lisäksi tarkastelin, minkälainen joukko käännöstyötä tekee ja missä sekä mitä erityisvalmiuksia kääntäjän työ edellyttää. Euroopan unionin toimielinten tulkkauspalvelut eivät ole mukana tässä tutkimuksessa.
Kyselyyni sain vastauksia 12 kääntäjältä, ja vaikka vastaajia ei ollut enempää, vastaukset olivat seikkaperäisiä ja niistä saa hyvän kuvan kääntäjän käytännön työstä EU:ssa. Ennen kaikkea kääntäjien suuren työmäärän takia käännösteknologia osoittautui olevan aivan välttämätön apu kääntäjien työssä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella käännöstyö ja käännöstyökalut ovat kehittyneet vuosien varrella merkittävästi ja parantaneet kääntäjien työtä EU:ssa. Tästä huolimatta kehitykselle on aina tarve, ja yksi kehitysehdotuksista olikin kääntäjän integroidun työympäristön luominen eli sellaisen järjestelmän kehittäminen, joka sisältäisi kaikki kääntäjän apuvälineet. Järjestelmät ovat nyt suurimmaksi osaksi erillisiä, joten tällainen järjestelmä voisi tuoda vielä enemmän helpotusta kääntäjien työhön. Kääntäjien yleinen mielipide oli kaiken kaikkiaan, ettei konekääntäminen ja muu käännösteknologia voi täysin korvata ihmiskääntäjää lähitulevaisuudessa.