Opettajien ääni julkisessa keskustelussa: Sisällönanalyysi peruskoulua käsittelevistä mielipidekirjoituksista Helsingin Sanomissa 2018–2019
Leppäniemi, Ilari; Nyström, Matias (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204123174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204123174
Tiivistelmä
Peruskoulu on yleinen julkisen keskustelun aihe. Peruskoulun kehittämiseen viitataan myös usein osana erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan opettajien roolia tässä keskustelussa. 2000-luvun opettajaideaaliin kuuluu ajatus opettajasta yhteiskunnallisena vaikuttajana ja julkisena intellektuellina. Suomessa opettajat ovat kuitenkin perinteisesti muodostaneet poliittisesti pidättyväisen ja yhteiskunnallisesti passiivisen ammattikunnan. Kuuluuko ammattikunnan ääni siis julkisessa keskustelussa siten kuin sen ideaalin mukaan pitäisi? Tässä tutkielmassa asiaa käsitellään Helsingin Sanomissa julkaistujen, opettajien kirjoittamien mielipidekirjoitusten kautta. Tutkimusaineisto koostuu 47 peruskoulua käsittelevästä kirjoituksesta aikavälillä elokuu 2018 – heinäkuu 2019.
Tutkielma on laadullinen. Aineistoa analysoidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määriteltyjen peruskoulun tehtävien ja arvoperustan näkökulmasta sisällönanalyysin keinoin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitetään aineistolähtöisesti opettajien näkemyksiä peruskoulun haasteista, ja toisessa ja kolmannessa teorialähtöisesti, millaisia tehtäväkäsityksiä ja arvoja kirjoituksissa esiintyy. Opetussuunnitelman mukaan peruskoululla on neljä sen arvoperustaan pohjautuvaa tehtävää: opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuustehtävä. Opettajien perustehtäväkäsitykset ovat perinteisesti mukailleet tällaisia valtakunnallisia normeja.
Tämän tutkielman tuloksissa opettajien mainitsemat keskeisimmät haasteet liittyivät digi- ja ilmiöopetukseen, koulun rauhattomaan ilmapiiriin ja omaan työssä pärjäämiseensä. Tehtävä- ja arvokäsityksissä korostuivat oppilaskeskeisyys, hyvän opetuksen antaminen ja pyrkimys tasa-arvoon.
Tulosten perusteella voidaan esittää argumentteja sekä opettajien julkisen vaikuttajaroolin toteutumisen puolesta että sitä vastaan. Opettajat vaikuttivat ainakin kirjoitusmäärällisesti aktiivisilta keskustelijoilta, minkä lisäksi he kritisoivat asiantuntevasti digi- ja ilmiöopetuksen sekä inkluusion kaltaisia koulutuspoliittisia suuntauksia. Toisaalta opettajien rooli näyttäytyi joissain määrin luokkahuoneeseen rajoittuvalta. Aineistossa korostui selkeästi enemmän reagointi omasta opettajapositiosta kuin keskustelunavaukset kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija-asemasta käsin.
Tutkielma on laadullinen. Aineistoa analysoidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määriteltyjen peruskoulun tehtävien ja arvoperustan näkökulmasta sisällönanalyysin keinoin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitetään aineistolähtöisesti opettajien näkemyksiä peruskoulun haasteista, ja toisessa ja kolmannessa teorialähtöisesti, millaisia tehtäväkäsityksiä ja arvoja kirjoituksissa esiintyy. Opetussuunnitelman mukaan peruskoululla on neljä sen arvoperustaan pohjautuvaa tehtävää: opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuustehtävä. Opettajien perustehtäväkäsitykset ovat perinteisesti mukailleet tällaisia valtakunnallisia normeja.
Tämän tutkielman tuloksissa opettajien mainitsemat keskeisimmät haasteet liittyivät digi- ja ilmiöopetukseen, koulun rauhattomaan ilmapiiriin ja omaan työssä pärjäämiseensä. Tehtävä- ja arvokäsityksissä korostuivat oppilaskeskeisyys, hyvän opetuksen antaminen ja pyrkimys tasa-arvoon.
Tulosten perusteella voidaan esittää argumentteja sekä opettajien julkisen vaikuttajaroolin toteutumisen puolesta että sitä vastaan. Opettajat vaikuttivat ainakin kirjoitusmäärällisesti aktiivisilta keskustelijoilta, minkä lisäksi he kritisoivat asiantuntevasti digi- ja ilmiöopetuksen sekä inkluusion kaltaisia koulutuspoliittisia suuntauksia. Toisaalta opettajien rooli näyttäytyi joissain määrin luokkahuoneeseen rajoittuvalta. Aineistossa korostui selkeästi enemmän reagointi omasta opettajapositiosta kuin keskustelunavaukset kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija-asemasta käsin.