Mutual Risk Factors for Pediatric Autoimmune Diseases in Different Stages of Childhood : A register-based longitudinal study using the Finnish Health in Teens (Fin-HIT) cohort
Räisänen, Laura Karelia (2022)
Räisänen, Laura Karelia
Tampere University
2022
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2366-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2366-0
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenten aikana lasten autoimmuunisairauksien määrä on merkittävästi lisääntynyt ilman selkeää syytä. Jotta tätä huolestuttavaa ilmiötä voitaisiin hillitä, on erityisen tärkeää löytää elintapoihin tai elinympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa näiden tautien esiintyvyyteen.
Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on löytää yhteisiä riskitekijöitä, jotka altistavat lasten yleisimmille autoimmuunitaudeille, kuten tyypin 1 diabetekselle (DM), kilpirauhasen vajaatoiminnalle (AIT), lastenreumalle (JIA) ja tulehduksellisille suolistosairauksille (IBD). Nämä neljä kroonista autoimmuunitautia valittiin tähän tutkimukseen, koska niissä syntymekanismit muistuttavat toisiaan. Tämän tutkimuksen yksityiskohtaisempi tavoite oli arvioida, miten altistuminen mahdollisille yksittäisille riskitekijöille eri ikäkausina voi vaikuttaa autoimmuunitautien puhkeamiseen.
Tämä rekisteritutkimukseen perustuva seurantatutkimus pohjautuu The Finnish Health in Teens -kohorttiin (Fin-HIT) – valtakunnalliseen kohorttiin, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä. Kohortti koostuu yli 11 000:sta ilman erityisiä seulontakriteereitä mukaan otetusta lapsesta. Osallistujat olivat eri puolelta Suomea, ja heidät rekrytoitiin kouluista vuonna 2011–2014. Alkurekrytoinnin yhteydessä lapset vastasivat terveyteen ja ruokailutottumuksiin koskevaan kyselyyn. Lisäksi koulutetut kenttätyöntekijät mittasivat lasten pituuden, painon ja vyötärönympäryksen.
Fin-HIT-kohortin 11 407 lasta (syntyneet vuonna 2000–2005) seurattiin noin 16,6 vuoden ajan (mediaani). DM-, JIA- ja IBD-diagnoosit (alkaen syntymästä) poimittiin KELA:n ylläpitämästä erityiskorvattavuusrekisteristä. Tieto tyroksiinin käytöstä (kilpirauhasen vajaatoiminnan indikaattorina) ja antibioottien käytöstä poimittiin lääkerekisteristä. Lisäksi vastasyntyneisyyskauden tiedot poimittiin THL:n ylläpitämästä syntymärekisteristä. Fin-HIT kohortin lapsista 245 (2,15 %) saivat autoimmuunidiagnoosin, josta 102 oli DM, 61 oli AIT, 54 oli JIA ja 28 oli IBD. Yhdeksän heistä sai myös toisen diagnoosin (josta 7 oli AIT, 1 oli JIA ja 1 oli IBD), jolloin yhteensä diagnooseja oli 254. Kunkin taudin insidenssi per 100,000 lasta/vuosi oli seuraava: DM 106,1; AIT 46,0; JIA 55,0 ja IBD 23,7.
Autoimmuunitauteihin sairastuneita lapsia verrattiin heihin, jotka eivät näihin sairastuneet. Tässä tutkimuksessa mahdolliset riskitekijät olivat mm. (1) vastasyntyneisyyskauden tapahtumat (mukaan lukien syntymäviikot ja synnytystapa; (2) lapsuuden ajan antibioottien käyttö (syntymästä diagnoosi-ikään/ kaltaistettujen verrokkien vastaavaan ikään); (3) kouluikäisten ruokailutottumukset, ylipaino (perustuen painoindeksi (BMI) luokitukseen), sekä keskivartalolihavuus (todetaan, kun vyötäröympärys-paino-suhde oli ≥0.5). Seuranta-ajan lopussa heidän riskiä sairastua autoimmuunitauteihin arvioitiin kerroinsuhteella (Odds Ratio, OR).
Ennenaikaisuus (syntynyt alle 37 raskausviikolla) oli yleisempi lapsilla, joilla on autoimmuunitauti diagnoosi (8.6% vs. 5.3%, p=0.035). Keisarileikkaus ei oleellisesti liittynyt autoimmuunitauteihin. Lapsuuden ajan antibioottikuurit eivät myöskään lisänneet todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin, mutta makrolidien käyttö noin kaksi vuotta ennen diagnoosia lisäsivät tätä taipumusta (OR 1.24, 95% CI 1.01-1.51). Penisilliinit ovat yleisin antibiootti lapsuudessa (noin 40% kaikista antibioottiostoksista), mutta niihin ei liittynyt kohonnutta todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin. Sen sijaan, kouluikäisten lasten keskivartalolihavuus kaksinkertaisti todennäköisyyden sairastua autoimmuunitauteihin (OR 2.11, 95% CI 95% CI 1.11-3.98).
Johtopäätökset: Ennenaikaisuus, lapsuusajan makrolidien käyttö, ja kouluikäisten keskivartalolihavuus voidaan todeta jaetuiksi riskitekijöiksi lasten autoimmuunitaudeille. Tarvitaan lisää tutkimusta yksityiskohtaisemmasta mekanismista, jonka kautta nämä riskitekijät saattavat edistää autoimmuunitautien puhkeamista.
Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on löytää yhteisiä riskitekijöitä, jotka altistavat lasten yleisimmille autoimmuunitaudeille, kuten tyypin 1 diabetekselle (DM), kilpirauhasen vajaatoiminnalle (AIT), lastenreumalle (JIA) ja tulehduksellisille suolistosairauksille (IBD). Nämä neljä kroonista autoimmuunitautia valittiin tähän tutkimukseen, koska niissä syntymekanismit muistuttavat toisiaan. Tämän tutkimuksen yksityiskohtaisempi tavoite oli arvioida, miten altistuminen mahdollisille yksittäisille riskitekijöille eri ikäkausina voi vaikuttaa autoimmuunitautien puhkeamiseen.
Tämä rekisteritutkimukseen perustuva seurantatutkimus pohjautuu The Finnish Health in Teens -kohorttiin (Fin-HIT) – valtakunnalliseen kohorttiin, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä. Kohortti koostuu yli 11 000:sta ilman erityisiä seulontakriteereitä mukaan otetusta lapsesta. Osallistujat olivat eri puolelta Suomea, ja heidät rekrytoitiin kouluista vuonna 2011–2014. Alkurekrytoinnin yhteydessä lapset vastasivat terveyteen ja ruokailutottumuksiin koskevaan kyselyyn. Lisäksi koulutetut kenttätyöntekijät mittasivat lasten pituuden, painon ja vyötärönympäryksen.
Fin-HIT-kohortin 11 407 lasta (syntyneet vuonna 2000–2005) seurattiin noin 16,6 vuoden ajan (mediaani). DM-, JIA- ja IBD-diagnoosit (alkaen syntymästä) poimittiin KELA:n ylläpitämästä erityiskorvattavuusrekisteristä. Tieto tyroksiinin käytöstä (kilpirauhasen vajaatoiminnan indikaattorina) ja antibioottien käytöstä poimittiin lääkerekisteristä. Lisäksi vastasyntyneisyyskauden tiedot poimittiin THL:n ylläpitämästä syntymärekisteristä. Fin-HIT kohortin lapsista 245 (2,15 %) saivat autoimmuunidiagnoosin, josta 102 oli DM, 61 oli AIT, 54 oli JIA ja 28 oli IBD. Yhdeksän heistä sai myös toisen diagnoosin (josta 7 oli AIT, 1 oli JIA ja 1 oli IBD), jolloin yhteensä diagnooseja oli 254. Kunkin taudin insidenssi per 100,000 lasta/vuosi oli seuraava: DM 106,1; AIT 46,0; JIA 55,0 ja IBD 23,7.
Autoimmuunitauteihin sairastuneita lapsia verrattiin heihin, jotka eivät näihin sairastuneet. Tässä tutkimuksessa mahdolliset riskitekijät olivat mm. (1) vastasyntyneisyyskauden tapahtumat (mukaan lukien syntymäviikot ja synnytystapa; (2) lapsuuden ajan antibioottien käyttö (syntymästä diagnoosi-ikään/ kaltaistettujen verrokkien vastaavaan ikään); (3) kouluikäisten ruokailutottumukset, ylipaino (perustuen painoindeksi (BMI) luokitukseen), sekä keskivartalolihavuus (todetaan, kun vyötäröympärys-paino-suhde oli ≥0.5). Seuranta-ajan lopussa heidän riskiä sairastua autoimmuunitauteihin arvioitiin kerroinsuhteella (Odds Ratio, OR).
Ennenaikaisuus (syntynyt alle 37 raskausviikolla) oli yleisempi lapsilla, joilla on autoimmuunitauti diagnoosi (8.6% vs. 5.3%, p=0.035). Keisarileikkaus ei oleellisesti liittynyt autoimmuunitauteihin. Lapsuuden ajan antibioottikuurit eivät myöskään lisänneet todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin, mutta makrolidien käyttö noin kaksi vuotta ennen diagnoosia lisäsivät tätä taipumusta (OR 1.24, 95% CI 1.01-1.51). Penisilliinit ovat yleisin antibiootti lapsuudessa (noin 40% kaikista antibioottiostoksista), mutta niihin ei liittynyt kohonnutta todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin. Sen sijaan, kouluikäisten lasten keskivartalolihavuus kaksinkertaisti todennäköisyyden sairastua autoimmuunitauteihin (OR 2.11, 95% CI 95% CI 1.11-3.98).
Johtopäätökset: Ennenaikaisuus, lapsuusajan makrolidien käyttö, ja kouluikäisten keskivartalolihavuus voidaan todeta jaetuiksi riskitekijöiksi lasten autoimmuunitaudeille. Tarvitaan lisää tutkimusta yksityiskohtaisemmasta mekanismista, jonka kautta nämä riskitekijät saattavat edistää autoimmuunitautien puhkeamista.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]