"Työ opettaa, voisi sanoa" : Koulutus ja työelämä matematiikan aineenopettajien arviointiosaamisen rakentajina
Mykkänen, Emmi (2022)
Mykkänen, Emmi
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204113168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204113168
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia matematiikan aineenopettajilla on koulutuksen tarjoamista valmiuksista matematiikan osaamisen arviointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten matematiikan aineenopettajat ovat kehittäneet saamiaan valmiuksia myöhemmin työelämässä. Tutkimuksessa haettiin lisäksi vastauksia siihen, millä keinoin arviointikäytänteitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa aineenopettajakoulutuksessa kuin myös työelämässä. Tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen kuva työelämävalmiuksien rakentumisesta matematiikan aineenopettajakoulutuksessa matematiikan osaamisen arvioinnin näkökulmasta sekä miten nämä valmiudet kehittyvät työelämässä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu neljästä osasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulutusta lähtökohtana työelämään. Luvussa avataan matematiikan aineenopettajakoulutusta sekä sen jälkeen työelämätaitoja ja -valmiuksia. Toisena osana on matematiikan opetus, jonka yhteydessä käydään läpi matematiikan opetukseen vaadittavia tietoja opettajan näkökulmasta sekä perehdytään perusopetuksen opetussuunnitelmaan matematiikan oppiaineen kannalta. Kolmannen osan teoriasta muodostaa matematiikan osaaminen. Tässä luvussa käsitellään aluksi matematiikan osaamisen kehitystä varhaislapsuudessa, jonka jälkeen perehdytään matematiikan osaamisen malleihin. Tarkastelussa on erityisesti matemaattisen osaamisen malli. Teoriaosuuden viimeinen osa käsittelee arviointia laajana kokonaisuutena. Aluksi tarkastellaan arviointia käsitteenä ja tehdään ero arvioinnin ja arvostelun käsitteiden välille. Tämän jälkeen tarkastellaan arvioinnin tehtäviä ja muotoja sekä nostetaan esiin arvioinnin haasteita.
Tutkimuksen aineisto kerättiin matematiikan aineenopettajilta syksyllä 2021 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat kolmesta Kymenlaakson alueen kunnasta sekä Pirkanmaalta. Opettajat työskentelivät vuosiluokilla 7–9. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Matematiikan aineenopettajien saadut valmiudet matematiikan osaamisen arviointiin ovat eritasoisia. Osalla valmiudet arvioinnin toteuttamiseen ovat heikkoja ja osalla on hyvät valmiudet arvioinnin toteuttamiseen. Matematiikan aineenopettajat nostavat esiin erilaisia keinoja arviointitaitojen ja -käytänteiden kehittämiseen. Merkittävimmäksi tekijäksi nousee yhteistyön ja vuorovaikutuksen korostaminen. Työelämässä arvioinnin kehittäminen nähdään myös usean tekijän kokonaisuutena, joista suurin on yhteisten arviointikäytänteiden luominen ja koulun arviointikulttuurin kehittäminen. Matematiikan aineenopettajakoulutuksen kehittämiskohteita ovat monipuolisten arviointimenetelmien käsittely, opetussuunnitelman tuntemuksen parantaminen sekä käytännön arviointityön opettelu.
Arviointia on ehditty tutkia paljon ja useista eri lähtökohdista. Tämä tutkimus toi esiin matematiikan aineenopettajien kokemuksia koulutuksen tarjoamista valmiuksista sekä rakensi kuvaa työyhteisöjen arviointikulttuurista. Merkittävimmäksi jatkotutkimuksen aiheeksi nousi yliopistojen eroavaisuudet arviointitaitojen opettamisessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu neljästä osasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulutusta lähtökohtana työelämään. Luvussa avataan matematiikan aineenopettajakoulutusta sekä sen jälkeen työelämätaitoja ja -valmiuksia. Toisena osana on matematiikan opetus, jonka yhteydessä käydään läpi matematiikan opetukseen vaadittavia tietoja opettajan näkökulmasta sekä perehdytään perusopetuksen opetussuunnitelmaan matematiikan oppiaineen kannalta. Kolmannen osan teoriasta muodostaa matematiikan osaaminen. Tässä luvussa käsitellään aluksi matematiikan osaamisen kehitystä varhaislapsuudessa, jonka jälkeen perehdytään matematiikan osaamisen malleihin. Tarkastelussa on erityisesti matemaattisen osaamisen malli. Teoriaosuuden viimeinen osa käsittelee arviointia laajana kokonaisuutena. Aluksi tarkastellaan arviointia käsitteenä ja tehdään ero arvioinnin ja arvostelun käsitteiden välille. Tämän jälkeen tarkastellaan arvioinnin tehtäviä ja muotoja sekä nostetaan esiin arvioinnin haasteita.
Tutkimuksen aineisto kerättiin matematiikan aineenopettajilta syksyllä 2021 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat kolmesta Kymenlaakson alueen kunnasta sekä Pirkanmaalta. Opettajat työskentelivät vuosiluokilla 7–9. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Matematiikan aineenopettajien saadut valmiudet matematiikan osaamisen arviointiin ovat eritasoisia. Osalla valmiudet arvioinnin toteuttamiseen ovat heikkoja ja osalla on hyvät valmiudet arvioinnin toteuttamiseen. Matematiikan aineenopettajat nostavat esiin erilaisia keinoja arviointitaitojen ja -käytänteiden kehittämiseen. Merkittävimmäksi tekijäksi nousee yhteistyön ja vuorovaikutuksen korostaminen. Työelämässä arvioinnin kehittäminen nähdään myös usean tekijän kokonaisuutena, joista suurin on yhteisten arviointikäytänteiden luominen ja koulun arviointikulttuurin kehittäminen. Matematiikan aineenopettajakoulutuksen kehittämiskohteita ovat monipuolisten arviointimenetelmien käsittely, opetussuunnitelman tuntemuksen parantaminen sekä käytännön arviointityön opettelu.
Arviointia on ehditty tutkia paljon ja useista eri lähtökohdista. Tämä tutkimus toi esiin matematiikan aineenopettajien kokemuksia koulutuksen tarjoamista valmiuksista sekä rakensi kuvaa työyhteisöjen arviointikulttuurista. Merkittävimmäksi jatkotutkimuksen aiheeksi nousi yliopistojen eroavaisuudet arviointitaitojen opettamisessa.