Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen ohjauksesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisen ja kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia Tampereen yliopiston tarjoamasta opintojen ohjauksesta. Pyrkimyksenä oli kartoittaa, onko tietyillä tekijöillä, kuten vuosikurssilla merkitystä opiskelijoiden kokemuksiin. Aihe nousi ajankohtaiseksi syksyllä 2021 Tampereen yliopiston uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä, kun opiskelijoiden ohjauksen tarve kasvoi. Lisäksi ohjausta oli jo aiemmin haastanut Covid-19-viruksesta johtuva pandemia, joka siirsi ohjauksen lähes täysin etämuotoiseksi. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin Tampereen yliopiston opintojen ohjauksen linjausta sekä Watts’n ja van Esbroeck’n (1998) holistista opiskelijakeskeistä ohjausmallia. Tampereen yliopiston linjauksesta voidaan havaita holistisen ohjausmallin piirteitä. Holistisessa ohjausmallissa ohjaus on kokonaisvaltaista ja opiskelija nähdään ohjausprosessin keskiössä. Ohjaus jaetaan mallissa kolmeen ohjaustasoon sekä kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat opiskelun ohjaus, uraohjaus ja persoonallisen kasvun ohjaus. Aineisto koostui 70 anonyymistä Forms- kyselylomakkeella kerätystä vastauksesta. Vastauksia kerättiin Facebookin, WhatsAppin ja ainejärjestön sähköisen viikkokirjeen avulla Tampereen yliopiston toisen ja kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilta. Vastaukset muutettiin numeerisiksi ja siirrettiin tilastollisia ajoja varten SPSS Statistic 27.0 ohjelmaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena hyödyntäen ei-parametrisia testejä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuosikurssilla, aikaisemmalla elämäntilanteella, ohjaukseen hakeutumisella tai tulevaisuuden suunnitelmilla ei ole tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksiin ohjauksesta. Tuloksista kuitenkin löytyi joitakin yhteyksiä, vaikka ne eivät tilastollisesti merkitseviä olleetkaan. Esimerkiksi toisesta koulutuksesta tulleet kokevat ohjauksen hieman toimivammaksi kuin työelämästä tulleet. Korrelaatioiden avulla löytyi yhteyksiä kokemusten välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että monet ohjaukseen liittyvät teemat ovat yhteydessä toisiinsa. Kun yksi ohjauksen alue on kunnossa, on se positiivisesti yhteydessä moneen muuhun tekijään. Tutkimuksesta selvisi myös, että opiskelijat kokevat ohjauksen ainakin osittain puutteelliseksi. Tämä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa.