Etäkoulu vanhempien kokemana : vanhempien kokemuksia lapsen itseohjautuvuudesta, omasta osallisuudesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä etäkoulussa keväällä 2020
Lehtinen, Leo (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204093138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204093138
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia vanhempien kokemuksien kautta heidän omien lasten itseohjautuvuutta, vanhempien osallisuutta etäkoulunkäyntiin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä etäkouluaikana keväällä 2020. Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri tutkimuskysymystä. Ensimmäinen tutkimuskysymys lähestyi vanhempien kokemuksia lasten kyvystä itseohjautuvuuteen etäkoulussa, toinen tutkimuskysymys käsitteli vanhempien mahdollista osallisuuden muutosta etäkoulunkäynnissä verrattuna normaalioloihin sekä kolmas tutkimuskysymys, jossa selvitettiin kodin ja koulun välistä yhteistyötä etäkoulun aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy etäopetusta, itseohjautuvuutta, vanhempien osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen. Etäopetus on ollut merkittävä ja vielä tuore tapahtuma opetusalalla ja vaikuttanut suurimpaan osaan suomalaisista ihmisistä jollakin tavalla. Etäopetukseen on saatettu osallistua opettajana, oppilaana tai vanhempana. Etäopetus jatkuu vielä ajoittain ajankohtaisena satunnaisina etäopetusjaksoina esimerkiksi mahdollisten karanteenien vuoksi. Itseohjautuvuus on trendikäs käsite, jota käytetään erityisesti työelämässä. Itseohjautuvuuden voidaan ajatella olevan yksi tulevaisuustaidoista. Käsite rantautui koulumaailmaan viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä, ja siitä lähtien keskustelua on käyty itseohjautuvasta oppimisesta ja itseohjautuvuuden tarpeesta lapsilla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö.
Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin helmikuussa 2022. Haastateltavat olivat alakouluikäisten lasten vanhempia, joilla oli omakohtaista kokemusta etäkouluun osallistumisesta keväällä 2022. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analyysissa on hyödynnetty tulkinnallista fenomenologista analyysia (IPA). Tutkimus pohjautuu filosofisesti fenomenologiaan, joka soveltuu kokemuksiin pohjaavaan tutkimukseen.
Vanhempien vastauksissa käy ilmi, että etäkoulu oli kokemuksena rankka ja jopa uuvuttava. Vanhemmat kokivat, että lapsissa oli havaittavissa itseohjautuvuuden piirteitä niin koulussa kuin vapaa-ajalla riippuen lapsen iästä. Lasten itseohjautuvuuden taitojen koettiin parantuneen kahden vuoden takaisesta etäopetusjaksosta. Koulutehtäviin kaivattiin selkeämpää ohjeistusta ja päiviin rutiinia itseohjautuvamman oppimisen tukemiseksi. Vanhemmat myös kokivat, että osallisuus lapsen koulunkäyntiin kasvoi merkittävästi. Kodin ja koulun yhteistyö pysyi vanhempien kokemuksiin perustuen suurin piirtein samanlaisena kuin normaalioloissa, vaikkakin viestintää opettajan ja kodin välillä oli määrällisesti hieman enemmän.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy etäopetusta, itseohjautuvuutta, vanhempien osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen. Etäopetus on ollut merkittävä ja vielä tuore tapahtuma opetusalalla ja vaikuttanut suurimpaan osaan suomalaisista ihmisistä jollakin tavalla. Etäopetukseen on saatettu osallistua opettajana, oppilaana tai vanhempana. Etäopetus jatkuu vielä ajoittain ajankohtaisena satunnaisina etäopetusjaksoina esimerkiksi mahdollisten karanteenien vuoksi. Itseohjautuvuus on trendikäs käsite, jota käytetään erityisesti työelämässä. Itseohjautuvuuden voidaan ajatella olevan yksi tulevaisuustaidoista. Käsite rantautui koulumaailmaan viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman myötä, ja siitä lähtien keskustelua on käyty itseohjautuvasta oppimisesta ja itseohjautuvuuden tarpeesta lapsilla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö.
Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin helmikuussa 2022. Haastateltavat olivat alakouluikäisten lasten vanhempia, joilla oli omakohtaista kokemusta etäkouluun osallistumisesta keväällä 2022. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineiston analyysissa on hyödynnetty tulkinnallista fenomenologista analyysia (IPA). Tutkimus pohjautuu filosofisesti fenomenologiaan, joka soveltuu kokemuksiin pohjaavaan tutkimukseen.
Vanhempien vastauksissa käy ilmi, että etäkoulu oli kokemuksena rankka ja jopa uuvuttava. Vanhemmat kokivat, että lapsissa oli havaittavissa itseohjautuvuuden piirteitä niin koulussa kuin vapaa-ajalla riippuen lapsen iästä. Lasten itseohjautuvuuden taitojen koettiin parantuneen kahden vuoden takaisesta etäopetusjaksosta. Koulutehtäviin kaivattiin selkeämpää ohjeistusta ja päiviin rutiinia itseohjautuvamman oppimisen tukemiseksi. Vanhemmat myös kokivat, että osallisuus lapsen koulunkäyntiin kasvoi merkittävästi. Kodin ja koulun yhteistyö pysyi vanhempien kokemuksiin perustuen suurin piirtein samanlaisena kuin normaalioloissa, vaikkakin viestintää opettajan ja kodin välillä oli määrällisesti hieman enemmän.