Katsaus lukioon ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin viime vuosikymmenten aikana : Lukion opettajien ja rehtorien kokemuksia lukiossa tapahtuneista muutoksista
Kuusivuori, Kim (2022)
Kuusivuori, Kim
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204083113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204083113
Tiivistelmä
Suomalainen lukiojärjestelmä on ollut erityisesti viime vuosina suurten muutosten kohteena. Tässä tutkimuksessa perehdytään lukiojärjestelmää viime vuosikymmeninä muokanneisiin uudistuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kokemuksia lukiossa työskentelevillä opettajilla ja rehtoreilla on muutoksista ja lukion nykytilanteesta.
Tutkimuksen teoriapohjana ovat olennaisesti suomalaista lukiojärjestelmää muokanneet uudistukset. 1990-luvun puolivälissä tapahtunut koulukohtainen siirtyminen luokattomaan lukiojärjestelmään on perustana nykyiselle lukiolle ja sille ominaiselle valinnaisuudelle. Valinnaisuutta lisäsi entisestään vuosina 2005 ja 2006 voimaan tulleet rakenne- ja ainereaaliuudistukset, jotka toivat ylioppilastutkintoon lisää valinnanvaraa.
Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kuudesta haastattelusta. Haastateltavina toimivat Uudenmaan lukioissa työskentelevät opettajat ja rehtorit, joilla on kokemusta luokallisesta lukiojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Aineistolähtöisessä analyysissä muodostettiin neljä erilaista teemaa, jotka ovat: yleissivistys, opiskelijoiden valmiudet ja hyvinvointi, luokallisuus ja luokattomuus sekä kaupallisuus ja lukioiden välinen kilpailu.
Tutkimuksen tulosten perusteella lukiokoulutuksen tärkein tehtävä on yleissivistyksen tuottaminen. Opettajat ja rehtorit eivät olisi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta valmiita palaamaan vanhaan luokalliseen lukiojärjestelmään. Luokattoman lukion tuoman valinnaisuuden katsottiin olevan olennaisessa osassa nykypäivän lukio-opintoja. Opiskelijoiden valmiudet lukio-opintoja varten olivat varsin vaihtelevat haastateltavien mielestä. Tulosta ei voida pitää yllätyksenä, sillä lukion opiskelija-aines on varsin heterogeeninen. Luokaton lukiojärjestelmä edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta, joihin kaikki opiskelijat eivät kykene. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin osalta tutkimuksen tulokset olivat huolestuttavia, sillä jokaisen haastateltavan mielestä lukiolaisten hyvinvointi on heikentynyt. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen katsottiin olevan yksi mahdollinen syy opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymiseen. Opiskelijavalintauudistuksen myötä myös korkeakoulujen pääsykokeista tutut maksulliset valmennuskurssit ovat siirtyneet lukioon.
Tutkimuksen teoriapohjana ovat olennaisesti suomalaista lukiojärjestelmää muokanneet uudistukset. 1990-luvun puolivälissä tapahtunut koulukohtainen siirtyminen luokattomaan lukiojärjestelmään on perustana nykyiselle lukiolle ja sille ominaiselle valinnaisuudelle. Valinnaisuutta lisäsi entisestään vuosina 2005 ja 2006 voimaan tulleet rakenne- ja ainereaaliuudistukset, jotka toivat ylioppilastutkintoon lisää valinnanvaraa.
Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kuudesta haastattelusta. Haastateltavina toimivat Uudenmaan lukioissa työskentelevät opettajat ja rehtorit, joilla on kokemusta luokallisesta lukiojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Aineistolähtöisessä analyysissä muodostettiin neljä erilaista teemaa, jotka ovat: yleissivistys, opiskelijoiden valmiudet ja hyvinvointi, luokallisuus ja luokattomuus sekä kaupallisuus ja lukioiden välinen kilpailu.
Tutkimuksen tulosten perusteella lukiokoulutuksen tärkein tehtävä on yleissivistyksen tuottaminen. Opettajat ja rehtorit eivät olisi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta valmiita palaamaan vanhaan luokalliseen lukiojärjestelmään. Luokattoman lukion tuoman valinnaisuuden katsottiin olevan olennaisessa osassa nykypäivän lukio-opintoja. Opiskelijoiden valmiudet lukio-opintoja varten olivat varsin vaihtelevat haastateltavien mielestä. Tulosta ei voida pitää yllätyksenä, sillä lukion opiskelija-aines on varsin heterogeeninen. Luokaton lukiojärjestelmä edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta, joihin kaikki opiskelijat eivät kykene. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin osalta tutkimuksen tulokset olivat huolestuttavia, sillä jokaisen haastateltavan mielestä lukiolaisten hyvinvointi on heikentynyt. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen katsottiin olevan yksi mahdollinen syy opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymiseen. Opiskelijavalintauudistuksen myötä myös korkeakoulujen pääsykokeista tutut maksulliset valmennuskurssit ovat siirtyneet lukioon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]