Suomi kehityspoliittisena toimijana ja kehityksen merkitykset Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa 2004 ja 2021
Laurén, Janita (2022)
Laurén, Janita
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204063080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204063080
Tiivistelmä
Kehitysyhteistyö ja erityisesti siihen kohdistuva kritiikki ovat 2000-luvun mittaan saaneet enenevissä määrin näkyvyyttä julkisessa keskustelussa sekä Suomessa, että maailmalla. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu Suomen kehityspoliittiseen toimijuuteen ja kehityskäsitykseen Suomen kehityspolitiikkaa linjaavissa virallisdokumenteissa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymyksiin: Millaisia kehityspoliittisen toimijan subjektipositioita Suomelle rakennetaan vuosien 2004 ja 2021 kehityspolitiikkaa linjaavissa dokumenteissa? ja Miten kehitys näissä kehityspolitiikkaa linjaavissa dokumenteissa merkityksellistetään? Suomen kehityspoliittisen toimijuuden ja kehityksen merkitysten rakentumista tarkastellaan myös muutoksen näkökulmasta eli huomio kohdistetaan myös siihen, kuinka ne eroavat vuosia 2004 ja 2021 edustavien asiakirjojen välillä.
Tutkielman teoria rakentuu postdevelopmentalistisesta kirjallisuudesta, jonka keskeinen lähtökohta on eurosentrisen kehitysideaalin kritiikki. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia ja Suomen kehityspoliittista toimijuutta analysoitaessa subjektiposition käsitettä käytetään analyyttisena välineenä. Tutkielman aineisto muodostuu kahdesta virallisdokumentista, jotka linjaavat Suomen tavoitteita ja toimintaa kehityspolitiikassa. Ensimmäinen on vuonna 2004 julkaistu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Suomen kehityspoliittinen ohjelma ja toinen vuonna 2021 julkaistu Suomen kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko.
Analyysin tuloksena Suomelle erottuu neljä erilaista subjektipositiota. Suomi esiintyy aineistossa globaalina toimijana, tukijana, osaajana ja tavoitteellisena toimijana. Kolme ensimmäistä positiota rakentuu aineistossa kauttaaltaan, mutta Suomen tavoitteellinen toiminta nousee esiin vain vuoden 2021 dokumentissa. Molemmissa dokumenteissa rakentuvat subjektipositiot eivät ole identtisiä, vaan saavat dokumentista riippuen erilaisia merkityksiä. Vuoden 2021 selonteossa Suomen toimijuus näyttäytyy tuloshakuisempana, kansainvälisesti sitoutuneempana, sensitiivisempänä tukemisena ja paikallisen kontekstin paremmin huomioivana kuin vuoden 2004 dokumentissa. Aineistossa rakentuvat kehityksen merkitykset ovat moninaisia, mutta tutkielman teoreettiseen taustaan peilaten keskeisimmäksi nousee havainto siitä, että molemmissa dokumenteissa kehitys käsitteellistyy pohjimmiltaan lineaarisena ulkopuolelta tuotujen länsimaisessa kontekstissa kehitettyjen kehityspäämäärien toteutumiseen tähtäävänä projektina.
Tutkielman teoria rakentuu postdevelopmentalistisesta kirjallisuudesta, jonka keskeinen lähtökohta on eurosentrisen kehitysideaalin kritiikki. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia ja Suomen kehityspoliittista toimijuutta analysoitaessa subjektiposition käsitettä käytetään analyyttisena välineenä. Tutkielman aineisto muodostuu kahdesta virallisdokumentista, jotka linjaavat Suomen tavoitteita ja toimintaa kehityspolitiikassa. Ensimmäinen on vuonna 2004 julkaistu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Suomen kehityspoliittinen ohjelma ja toinen vuonna 2021 julkaistu Suomen kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko.
Analyysin tuloksena Suomelle erottuu neljä erilaista subjektipositiota. Suomi esiintyy aineistossa globaalina toimijana, tukijana, osaajana ja tavoitteellisena toimijana. Kolme ensimmäistä positiota rakentuu aineistossa kauttaaltaan, mutta Suomen tavoitteellinen toiminta nousee esiin vain vuoden 2021 dokumentissa. Molemmissa dokumenteissa rakentuvat subjektipositiot eivät ole identtisiä, vaan saavat dokumentista riippuen erilaisia merkityksiä. Vuoden 2021 selonteossa Suomen toimijuus näyttäytyy tuloshakuisempana, kansainvälisesti sitoutuneempana, sensitiivisempänä tukemisena ja paikallisen kontekstin paremmin huomioivana kuin vuoden 2004 dokumentissa. Aineistossa rakentuvat kehityksen merkitykset ovat moninaisia, mutta tutkielman teoreettiseen taustaan peilaten keskeisimmäksi nousee havainto siitä, että molemmissa dokumenteissa kehitys käsitteellistyy pohjimmiltaan lineaarisena ulkopuolelta tuotujen länsimaisessa kontekstissa kehitettyjen kehityspäämäärien toteutumiseen tähtäävänä projektina.