Ammatillisen sosiaalisen median käytön kuormittavuus asiantuntijatyössä – ratkaisuehdotuksia vastuullisempaan käyttöön

Abstract

Ammatillisen sosiaalisen median käyttö on tullut osaksi asiantuntijamaista tietotyötä ja sitä voidaan käyttää osana asiantuntijatyötehtäviä tai yleisesti työelämässä asiantuntijuuden ylläpitämiseen. Asiantuntijatyö on usein teknologiavälitteistä, minkä vuoksi työnteko on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta.

Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee asiantuntijatyötä ja sen luonnetta, ammatillisen sosiaalisen median käyttöä, työelämän kuormitusta ja työstä palautumista sekä kognitiivista stressiteoriaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, minkälaista kuormitusta asiantuntijat kokevat ammatillisen sosiaalisen median käytöstä. Lisäksi selvitän, kokevatko ammatillista sosiaalista mediaa käyttävät asiantuntijat työ- ja yksityiselämän välillä ristiriitaa. Lopuksi tutkin, millä keinoilla asiantuntijoiden ammatillisen sosiaalisen median käytön kuormitusta voisi vähentää ja etsin ratkaisuehdotuksia sen vastuullisempaan käyttöön. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, jotta ihmiset jaksavat tehdä yhä piteneviä työuria sekä sen kannalta, että Suomen huoltosuhde kestäisi myös tulevaisuudessa.

Tutkielmani on kvalitatiivinen ja aineistona ovat kymmenen fokusryhmähaastattelua (n=52). Tutkimukseen osallistui asiantuntijatyötä tekeviä henkilöitä viidestä eri organisaatiosta ja kaikki organisaatiot edustavat eri toimialaa. Haastattelut tehtiin keväällä 2018. Haastateltavat olivat haastatteluajankohtana iältään 25–38-vuotiaita eli Y-sukupolven edustajia. Aineistoa on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja vastauksia on pohdittu Lazaruksen ja Folkmanin kognitiivisen stressiteorian kautta sekä pohjaten aiempaan tutkimustietoon.

Tutkimuksessa havaittiin, että ammatillisen sosiaalisen median käyttö kuormittaa kuuden tekijän, ajanhallinnan, sisällön, psyykkisen hyvinvoinnin, työtehtävän, ulkopuolisuuden tunteen ja vapaa-ajan käytön, kautta. Osa haastatelluista ei kokenut sen käyttöä kuormittavana. Työ- ja yksityiselämän ristiriitakokemukset olivat moninaisia, sillä toiset kokivat ristiriitaa elämän osa-alueiden välillä, kun taas toiset kokivat elämän osa-alueiden olevan sopusoinnussa keskenään. Lopuksi esittelen ratkaisuehdotuksia ammatillisen sosiaalisen median käytön kuormituksen vähentämiseen ja tulkitsen kuormituksen vähentämiskeinoja kognitiivisen stressiteorian kolmen stressinhallintakeinon avulla, jotta ammatillisen sosiaalisen median käytöstä voitaisiin tehdä vastuullisempaa työelämässä.