Emootioiden säätelytavat impulssioston jälkeen : Kuluttajan näkökulma
Tandefelt, Pauliina (2022)
Tandefelt, Pauliina
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204063069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204063069
Tiivistelmä
Impulsiivisen oston ja siitä seuraavien emootioiden nähdään horjuttavan taloustieteen perinteistä ajattelutapaa rationaalisesta päätöksentekijästä. Kuluttajien kokemat emootiot ja niiden säätelytavat impulsiivisen ostopäätöksen jälkeen ovat nykyajan kulutuskäyttäytymistä muokkaava voima, mikä tulee myös liikkeenjohdollisella tasolla huomioida. Tutkimuksen tavoitteena on eritellä kuluttajien kokemia emootioita sekä tunnistaa eri positiivisten ja negatiivisten emootioiden säätelytapoja impulsiivisen ostopäätöksen jälkeen.
Tutkimuksen teoreettinen asemointi pohjautuu psykologian emootion sekä sen lähikäsitteiden ominaisuuksiin, jonka jälkeen edetään emootioiden säätelyn teoriaan. Tämän jälkeen esitellään impulsiivisen oston teoriaa, joka luo myös tutkimuksen kontekstin, jonka avulla emootioiden säätelyä tarkastellaan. Emootioita kuvaava teoria yhdessä emootion säätelytavan mallin kanssa luovat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, joka asemoi tutkimusta ennen aineiston keruuta.
Tutkimus toteutettiin induktiivisena ja laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin Critical Incident Techniquea, jossa kuluttajia haastateltiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastatteluja kertyi kaiken kaikkiaan 11 kappaletta ja haastateltaviksi valikoitui kuluttajia, jotka täyttivät haastateltaville ennalta asetetut kriteerit. Tämän jälkeen tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntäen Gioia-menetelmää, joka loi kehykset läpinäkyvälle aineiston analysoinnille. Gioia-menetelmän mukaisesti aineistosta tunnistettiin ensimmäisen asteen koodit, toisen asteen teemat ja kokonaisulottuvuudet sekä koetuista emootioista että niiden säätelytavoista. Läpinäkyvän aineiston analysoinnin mahdollisti tietokonepohjaisen ATLAS.ti - työkalun hyödyntäminen analysoinnin tukena.
Tutkimuksen tuloksena eriteltiin viisi positiivista ja viisi negatiivista kuluttajien kokemaa impulsiivisen ostopäätöksen jälkeistä emootiota. Kyseiset emootiot toimivat ikään kuin johdantona emootioiden säätelytapojen tunnistamiselle. Kuluttajat vahvistivat positiivisia emootioitaan kokemuksen ylläpitämisen avulla, mihin sisältyivät uudelleeneläminen ja muille jakaminen. Puolestaan negatiivisia emootioita lievennettiin itsensä armahtamisen, seurausten poistamisen sekä tapahtuman käsittelyn avulla. Itsensä armahtamisen säätelytapaan sisältyivät muiden syyllistäminen ja märehtiminen, kun taas seurausten poistamisen säätelytapa sisällytti kognitiivisen muutoksen, välttelyn ja ongelmanratkaisun osa-alueet. Lisäksi tapahtuman käsittelyyn sisältyivät itsensä rankaiseminen ja hyväksyntä.
Tutkimuksen lopussa esitellään tutkimuksellinen kontribuutio sekä liikkeenjohdollinen relevanssi yritysjohdolle. Tutkimus tuloksineen mahdollistaa yritysjohdolle linssin kuluttajien emootioiden sekä niiden säätelytapojen tarkasteluun ja asettaa keskiöön tärkeän, usein yritysjohdon tasolla heikkoon asemaan jääneen emootioiden tarkastelun. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin potentiaalisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tutkimuksen teoreettinen asemointi pohjautuu psykologian emootion sekä sen lähikäsitteiden ominaisuuksiin, jonka jälkeen edetään emootioiden säätelyn teoriaan. Tämän jälkeen esitellään impulsiivisen oston teoriaa, joka luo myös tutkimuksen kontekstin, jonka avulla emootioiden säätelyä tarkastellaan. Emootioita kuvaava teoria yhdessä emootion säätelytavan mallin kanssa luovat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, joka asemoi tutkimusta ennen aineiston keruuta.
Tutkimus toteutettiin induktiivisena ja laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin Critical Incident Techniquea, jossa kuluttajia haastateltiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastatteluja kertyi kaiken kaikkiaan 11 kappaletta ja haastateltaviksi valikoitui kuluttajia, jotka täyttivät haastateltaville ennalta asetetut kriteerit. Tämän jälkeen tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntäen Gioia-menetelmää, joka loi kehykset läpinäkyvälle aineiston analysoinnille. Gioia-menetelmän mukaisesti aineistosta tunnistettiin ensimmäisen asteen koodit, toisen asteen teemat ja kokonaisulottuvuudet sekä koetuista emootioista että niiden säätelytavoista. Läpinäkyvän aineiston analysoinnin mahdollisti tietokonepohjaisen ATLAS.ti - työkalun hyödyntäminen analysoinnin tukena.
Tutkimuksen tuloksena eriteltiin viisi positiivista ja viisi negatiivista kuluttajien kokemaa impulsiivisen ostopäätöksen jälkeistä emootiota. Kyseiset emootiot toimivat ikään kuin johdantona emootioiden säätelytapojen tunnistamiselle. Kuluttajat vahvistivat positiivisia emootioitaan kokemuksen ylläpitämisen avulla, mihin sisältyivät uudelleeneläminen ja muille jakaminen. Puolestaan negatiivisia emootioita lievennettiin itsensä armahtamisen, seurausten poistamisen sekä tapahtuman käsittelyn avulla. Itsensä armahtamisen säätelytapaan sisältyivät muiden syyllistäminen ja märehtiminen, kun taas seurausten poistamisen säätelytapa sisällytti kognitiivisen muutoksen, välttelyn ja ongelmanratkaisun osa-alueet. Lisäksi tapahtuman käsittelyyn sisältyivät itsensä rankaiseminen ja hyväksyntä.
Tutkimuksen lopussa esitellään tutkimuksellinen kontribuutio sekä liikkeenjohdollinen relevanssi yritysjohdolle. Tutkimus tuloksineen mahdollistaa yritysjohdolle linssin kuluttajien emootioiden sekä niiden säätelytapojen tarkasteluun ja asettaa keskiöön tärkeän, usein yritysjohdon tasolla heikkoon asemaan jääneen emootioiden tarkastelun. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin potentiaalisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.