"Se on aina vähän semmoinen pieni kolaus, että miten onnistun tulevaisuudessa" : Luokanopettajaopiskelijoiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sijaisuuksissa
Tiitola, Ida (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204042999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204042999
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä opettajan sijaisuuksissa. Osa luokanopettajaopiskelijoista sijaistavat opintojensa ohella. Sijaisuuksissa luokanopettajaopiskelija tekee luokanopettajan työn ja saa siten myös selkeän kuvan siitä, millaiseen ammattiin hän on valmistumassa. Motivoituneita ja hyviä luokanopettajia tarvitaan lasten kasvattamisessa ja opettamisessa kohti aikuisuutta. Olisikin tärkeää huomioida opettajan sijaisten työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotta sijaiset haluaisivat jatkaa sijaisuuksien tekoa ja valmistua luokanopettajan ammattiin.
Tutkimuksen runkona toimi Mankan ja Mankan (2016) työhyvinvointimalli. Mallista otettiin tutkimukseen sosiaaliseen pääomaan kuuluvat työyhteisö ja johtajuus, sekä rakennepääomaan kuuluvat työnhallinta ja organisaatio. Työhyvinvointimallissa työntekijöiden työhyvinvointi koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja rakenteellisesta pääomasta. Tutkimuksesta jätettiin kuitenkin pois psyykkisen pääoman ulottuvuus. Työhyvinvointimalli toimi runkona tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä, tutkimuskysymyksissä, sekä haastattelukysymysten asettamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla, johon osallistui neljä sijaisena toiminutta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Ryhmähaastattelu toteutettiin etäyhteyksillä Zoomissa ja tallennettiin äänitteenä. Haastateltavat kertoivat kokemuksiaan työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä opettajan sijaisuuksissa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa menetelmää käyttäen.
Tutkimusaineistosta nousseita työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat auktoriteettiaseman saaminen ja työrauha luokassa, sijaisohjeiden laatu, työyhteisö ja avunsaanti, koulunkäynninohjaajien apu luokassa, koulun käytäntöjen selvyys, sekä onnistumisen kokemukset oppitunneilla. Nämä tekijät vaikuttivat sijaisten kokemuksiin sijaisuuspäivästään.
Tutkimuksen runkona toimi Mankan ja Mankan (2016) työhyvinvointimalli. Mallista otettiin tutkimukseen sosiaaliseen pääomaan kuuluvat työyhteisö ja johtajuus, sekä rakennepääomaan kuuluvat työnhallinta ja organisaatio. Työhyvinvointimallissa työntekijöiden työhyvinvointi koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja rakenteellisesta pääomasta. Tutkimuksesta jätettiin kuitenkin pois psyykkisen pääoman ulottuvuus. Työhyvinvointimalli toimi runkona tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä, tutkimuskysymyksissä, sekä haastattelukysymysten asettamisessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla, johon osallistui neljä sijaisena toiminutta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Ryhmähaastattelu toteutettiin etäyhteyksillä Zoomissa ja tallennettiin äänitteenä. Haastateltavat kertoivat kokemuksiaan työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä opettajan sijaisuuksissa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa menetelmää käyttäen.
Tutkimusaineistosta nousseita työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat auktoriteettiaseman saaminen ja työrauha luokassa, sijaisohjeiden laatu, työyhteisö ja avunsaanti, koulunkäynninohjaajien apu luokassa, koulun käytäntöjen selvyys, sekä onnistumisen kokemukset oppitunneilla. Nämä tekijät vaikuttivat sijaisten kokemuksiin sijaisuuspäivästään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]