Työttömien näkemys sosiaaliturvasta : Vertaileva tutkimus Iso-Britanniasta, Espanjasta, Saksasta ja Suomesta

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia mikä on työttömien mielipide sosiaaliturvasta omassa maassaan ja vertailla onko mielipiteiden välillä eroja Espanjan, Iso-Britannian, Saksan ja Suomen välillä. Toisena tavoitteena oli selvittää mikä on palkansaajien ja yrittäjien mielipide sosiaaliturvasta. Hyvinvointivaltioon liittyvien mielipiteiden tutkiminen on tärkeää, koska hyvinvointivaltion olemassaolo pohjautuu kansalaisten luottamukseen. On pyrittävä siihen, että mitään kansalaisryhmää ei jätetä ulkopuolelle, kun arvioidaan kansan mielipidettä hyvinvointivaltiosta, koska muuten vaarana on hyvinvointivaltion legitimiteetin murentuminen. Aikaisempien tutkimusten mukaan hyvinvointivaltiota kannattavat eniten sellaiset yksilöt, jotka ovat hauraassa asemassa yhteiskunnassa, koska he tulevat siitä todennäköisemmin hyötymään jossain vaiheessa.

Tutkielmani aineistona käytin European Social Surveyn kyselyä vuodelta 2016. Kyseessä on joka toinen vuosi toteuttava kyselytutkimus, jonka tavoitteena on selvittää eurooppalaisten yli 15¬-vuotiaiden yksityishenkilöiden asenteita ja käyttäytymistä liittyen esimerkiksi politiikkaan, hyvinvointiin, talouteen ja hyvinvointivaltioon. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2002. Euroopan maista tähän kyselytutkimukseen osallistuu vuodesta riippuen 24–30. Tämän tutkimuksen aineiston koko on kokonaisuudessaan 7026 (Iso-Britannia 1531, Espanja 1359, Saksa 2374 ja Suomi 1762). Analyysimenetelmänä käytin lineaarista regressioanalyysia. Käytin referenssikategorioita, mikä tarkoittaa sitä, että regression tuloksia tulkittiin suhteessa valittuun referenssikategoriaan. Referenssikategorian valinta ohjaa analyysia, koska tulosten tulkinta tehdään siis suhteessa pois jätettyyn kategoriaan. Tutkimuksen selitettävät muuttujat olivat kuusi aineistosta valittua kysymystä, joista muodostin kolme erilaista summamuuttujaa: sosiaaliturvan aiheuttama taloudellinen rasitus, sosiaaliturvan aiheuttamat moraaliset haitat sekä sosiaaliturvan aiheuttamat sosiaaliset hyödyt. Selittävinä muuttujina olivat vastaajan työmarkkina-asema, työasema, koulutus, tulot sekä sosiodemografisista tekijöistä ikä, sukupuoli ja tieto siitä asuuko vastaaja yksin vai puolison kanssa.

Tutkimukseni tuloksena oli, että verrattuna ansiotyössä oleviin suomalaiset, saksalaiset sekä espanjalaiset työttömät eivät koe, että sosiaaliturva aiheuttaisi moraalisia haittoja. Kun vastaajilta kysyttiin mielipidettä liittyen sosiaaliturvan aiheuttamiin taloudellisiin haittoihin sekä sosiaalisiin hyötyihin, ei työttömyys näiden kysymysten kohdalla ole tutkimukseni mukaan tilastollisesti merkitsevä. Arvioitaessa sosiaaliturvan aiheuttamia taloudellisia haittoja ja sosiaalisia hyötyjä ei työttömyydellä siis ole yhteyttä vastaajan mielipiteeseen. Tulokset osoittivat myös, että kun yrittäjiä verrattiin palkansaajiin, arvioivat yrittäjät sosiaaliturvan tuottavan sekä taloudellisia rasitteita että moraalisia haittoja. Tätä mieltä olivat yrittäjät kaikissa muissa tutkituissa maissa paitsi Iso-Britanniassa. Maiden vertailu puolestaan osoitti, että ottamatta maiden välillä oli eroja mielipiteissä, koska Iso-Britanniaa lukuun ottamatta yrittäjät osoittautui analyysissani ainoaksi ryhmäksi, joka oli samaa mieltä kahden eri kysymyksen kohdalla.