Toimitusvarmuutta kestävyyden kustannuksella? : Kehykset EU:n ulkoisessa energiapolitiikassa
Käsmä, Roosa (2022)
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204053033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204053033
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan EU:n ulkoisen energiapolitiikan ongelmanmäärittelyn muovautumista vuosien 1993–2021 aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston tuottamista politiikkadokumenteista nousevia käsityksiä ulkoisen energiapolitiikan keskeisistä haasteista. Tutkielman tarkoituksena on politiikkaongelmien kehystämisen avulla tutkia EU:n ulkoisen energiapolitiikan ongelmanmääritelmissä tapahtunutta siirtymää. Työn keskeinen tutkimusintressi kumpuaa EU:n statuksesta kansainvälisesti merkittävänä ilmastotoimijana, joka on kuitenkin samalla yksi merkittävimmistä fossiilisten energiaresurssien tuojista.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu diskursiivisesta institutionalismista kumpuavasta käsityksestä politiikkaparadigmoista ja ajatusten merkityksestä politiikkaprosessien taustalla. Ajatuskokonaisuuksia rakentavilla kehyksillä on keskeinen rooli siinä, mitkä politiikkaongelmat saavat eniten huomiota ja missä määrin eri asiakysymykset kerryttävät taakseen painoarvoa. Tutkielmassa hyödynnetään tulkinta- ja toimintakehysten tarkastelusta ja politiikkaparadigmojen yhdistelmästä rakennettua synteesiä EU:n ulkoisen energiapolitiikan taustalla vaikuttavien paradigmojen ja niissä tapahtuneiden muutosten hahmotteluun.
Kehysanalyysiä hyödyntämällä aineistosta oli mahdollista hahmottaa kolme aineistoa läpileikkaavaa ulkoisen energiapolitiikan politiikkaongelmaa, joita olivat energiavarmuus; energiamarkkinoiden globalisaatio; sekä energian ja ympäristön suhteeseen liittyvä haaste. Näitä asiakysymyksiä kehystettiin erilaisia paradigmoja heijastelevien realistisen energiakehyksen; markkinaliberalistisen energiakehyksen; ympäristönäkökulmaa heijastelevan energiakehyksen; sekä teknologisen optimismia kuvaavan kehyksen keinoin. Tutkielman keskeinen havainto oli, että aineistoista tunnistettujen politiikkaongelmien priorisoinnissa on tapahtunut siirtymää. Toinen keskeinen havainto oli se, että politiikkaongelmaa määrittelevä tulkintakehys sekä siihen ratkaisuja tarjoava toimintakehys olivat usein toisistaan erilaisia.
Ulkoisen energiapolitiikan painopisteissä tapahtuneiden muutosten perusteella voidaan todeta että unionin ulkoisen energiapolitiikan ongelmanmäärittelyssä on meneillään käänne. Aineiston alkuosassa ulkoisen energiapolitiikan tärkeimpänä ongelmana nähtiin energiariippuvuudesta kumpuava tarve energiavarmuuden saavuttamiselle kaikin mahdollisin keinoin, kun taas aineiston loppuosassa ulkoisen energiapolitiikan kärjeksi nostetaan erityisesti vihreän siirtymän edistäminen ja energian kestävyys, sekä energia- ja ilmastodiplomatian yhteenkytkentä. Ulkoisessa energiapolitiikassa voidaan esittää olevan meneillään uudenlaisen paradigman rakentuminen, jossa energian kestävyys on noussut yhdeksi ulkoisen energiapolitiikan tärkeimmistä kysymyksistä ja jossa energian toimitusvarmuuden määritelmä on murroksessa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu diskursiivisesta institutionalismista kumpuavasta käsityksestä politiikkaparadigmoista ja ajatusten merkityksestä politiikkaprosessien taustalla. Ajatuskokonaisuuksia rakentavilla kehyksillä on keskeinen rooli siinä, mitkä politiikkaongelmat saavat eniten huomiota ja missä määrin eri asiakysymykset kerryttävät taakseen painoarvoa. Tutkielmassa hyödynnetään tulkinta- ja toimintakehysten tarkastelusta ja politiikkaparadigmojen yhdistelmästä rakennettua synteesiä EU:n ulkoisen energiapolitiikan taustalla vaikuttavien paradigmojen ja niissä tapahtuneiden muutosten hahmotteluun.
Kehysanalyysiä hyödyntämällä aineistosta oli mahdollista hahmottaa kolme aineistoa läpileikkaavaa ulkoisen energiapolitiikan politiikkaongelmaa, joita olivat energiavarmuus; energiamarkkinoiden globalisaatio; sekä energian ja ympäristön suhteeseen liittyvä haaste. Näitä asiakysymyksiä kehystettiin erilaisia paradigmoja heijastelevien realistisen energiakehyksen; markkinaliberalistisen energiakehyksen; ympäristönäkökulmaa heijastelevan energiakehyksen; sekä teknologisen optimismia kuvaavan kehyksen keinoin. Tutkielman keskeinen havainto oli, että aineistoista tunnistettujen politiikkaongelmien priorisoinnissa on tapahtunut siirtymää. Toinen keskeinen havainto oli se, että politiikkaongelmaa määrittelevä tulkintakehys sekä siihen ratkaisuja tarjoava toimintakehys olivat usein toisistaan erilaisia.
Ulkoisen energiapolitiikan painopisteissä tapahtuneiden muutosten perusteella voidaan todeta että unionin ulkoisen energiapolitiikan ongelmanmäärittelyssä on meneillään käänne. Aineiston alkuosassa ulkoisen energiapolitiikan tärkeimpänä ongelmana nähtiin energiariippuvuudesta kumpuava tarve energiavarmuuden saavuttamiselle kaikin mahdollisin keinoin, kun taas aineiston loppuosassa ulkoisen energiapolitiikan kärjeksi nostetaan erityisesti vihreän siirtymän edistäminen ja energian kestävyys, sekä energia- ja ilmastodiplomatian yhteenkytkentä. Ulkoisessa energiapolitiikassa voidaan esittää olevan meneillään uudenlaisen paradigman rakentuminen, jossa energian kestävyys on noussut yhdeksi ulkoisen energiapolitiikan tärkeimmistä kysymyksistä ja jossa energian toimitusvarmuuden määritelmä on murroksessa.