Luokanopettajien työkuormitus etäopetuksessa COVID-19-pandemian aikana
Haverinen, Heikki; Leppikangas, Saku (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204032958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204032958
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten etäopetukseen siirtyminen COVID-19-pandemian aikana vaikutti luokanopettajien kokemaan työkuormitukseen. COVID-19 julistettiin pandemiaksi 11.3.2020 ja Suomessa perusopetus siirtyi etäopetukseen 18.3.2020. Myöhemmin keväällä 14.5.2020 peruskoulun oppilaat ja opettajat palasivat lähiopetukseen. Tämän jälkeen joissakin kouluissa siirryttiin paikallisesti tarpeen mukaan etäopetukseen. Tutkimuksemme kartoittaa luokanopettajien kokemuksia edellä mainituilta etäopetusjaksoilta.
Kyseessä on laadullinen kyselylomaketutkimus. Keräsimme tutkimuksemme aineiston sähköisellä kyselylomakkeella Alakoulun aarreaitta -nimisessä Facebook-ryhmässä toukokuussa 2021. Saimme kyselyyn 42 vastausta ja analysoimme saamamme aineiston laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tavoitteenamme oli selvittää, miten siirtymä etäopetukseen vaikutti työkuormituksen määrään, mitkä tekijät aiheuttivat työkuormitusta ja minkälaisia eroja syntyi oppiaineiden välillä työkuormituksessa ja oppimisvajeessa.
Siirtymä etäopetukseen johti työn kuormittavuuden, työn määrän ja työhön käytetyn ajan merkittävään lisääntymiseen vastaajien keskuudessa. Yli puolet vastaajista, 52,4 %, kertoi työn kuormittavuuden kasvaneen merkittävästi siirryttäessä etäopetukseen. Vastaavasti 28 vastaajaa (66,7 %) koki työn määrän kasvaneen merkittävästi etäopetukseen siirryttäessä. Myös työhön käytetyn ajan koettiin kasvaneen merkittävästi 26 luokanopettajan (61,9 %) mielestä.
Työkuormitusta aiheuttavat tekijät muuttuivat etäopetukseen siirryttäessä. Työkuormitusta aiheutti erityisesti suunnittelu, eriyttäminen, läsnäolo etäyhteyksin sekä arviointi ja palautteen anto. Suunnittelu ja eriyttäminen koettiin kuormittavaksi vähäisten valmiiden sähköisten materiaalien vuoksi, jolloin luokanopettajien oli valmisteltava itse sähköistä materiaalia. Annettujen tehtävien määrän kasvusta johtuen arviointi ja palautteenanto koettiin kuormittavaksi, mutta samalla myös tärkeäksi. Läsnäolo etäyhteyksin koettiin kuormittavana, mikäli oppilas ei ilmaantunut paikalle, koska opettajan tuli selvittää missä oppilas oli. Haasteita aiheutti myös oppilaan edistymisen seuraaminen etäyhteyksin.
Kysyttäessä oppiaineiden välisestä kuormittavuudesta suomen kieli ja matematiikka koettiin kuormittavina oppiaineina. Havainnollistaminen, tarkastettavien tehtävien suuri määrä ja oppimisen seuraaminen oli opettajien mukaan vaikeampaa. Opettajat kertoivat, että oppimisvajetta syntyi varsinkin taidoiltaan heikompien oppilaiden keskuudessa. Taito- ja taideaineita pidettiin kuormittavina erityisesti siitä syystä, että opettajilla ei ollut tietoa millaisia välineitä oppilailla oli käytössä etäkoulussa. Toisaalta myös iso osa opettajista koki, ettei oppiaineiden välillä ollut eroja kuormittavuudessa tai oppimisvajeessa.
Kyseessä on laadullinen kyselylomaketutkimus. Keräsimme tutkimuksemme aineiston sähköisellä kyselylomakkeella Alakoulun aarreaitta -nimisessä Facebook-ryhmässä toukokuussa 2021. Saimme kyselyyn 42 vastausta ja analysoimme saamamme aineiston laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tavoitteenamme oli selvittää, miten siirtymä etäopetukseen vaikutti työkuormituksen määrään, mitkä tekijät aiheuttivat työkuormitusta ja minkälaisia eroja syntyi oppiaineiden välillä työkuormituksessa ja oppimisvajeessa.
Siirtymä etäopetukseen johti työn kuormittavuuden, työn määrän ja työhön käytetyn ajan merkittävään lisääntymiseen vastaajien keskuudessa. Yli puolet vastaajista, 52,4 %, kertoi työn kuormittavuuden kasvaneen merkittävästi siirryttäessä etäopetukseen. Vastaavasti 28 vastaajaa (66,7 %) koki työn määrän kasvaneen merkittävästi etäopetukseen siirryttäessä. Myös työhön käytetyn ajan koettiin kasvaneen merkittävästi 26 luokanopettajan (61,9 %) mielestä.
Työkuormitusta aiheuttavat tekijät muuttuivat etäopetukseen siirryttäessä. Työkuormitusta aiheutti erityisesti suunnittelu, eriyttäminen, läsnäolo etäyhteyksin sekä arviointi ja palautteen anto. Suunnittelu ja eriyttäminen koettiin kuormittavaksi vähäisten valmiiden sähköisten materiaalien vuoksi, jolloin luokanopettajien oli valmisteltava itse sähköistä materiaalia. Annettujen tehtävien määrän kasvusta johtuen arviointi ja palautteenanto koettiin kuormittavaksi, mutta samalla myös tärkeäksi. Läsnäolo etäyhteyksin koettiin kuormittavana, mikäli oppilas ei ilmaantunut paikalle, koska opettajan tuli selvittää missä oppilas oli. Haasteita aiheutti myös oppilaan edistymisen seuraaminen etäyhteyksin.
Kysyttäessä oppiaineiden välisestä kuormittavuudesta suomen kieli ja matematiikka koettiin kuormittavina oppiaineina. Havainnollistaminen, tarkastettavien tehtävien suuri määrä ja oppimisen seuraaminen oli opettajien mukaan vaikeampaa. Opettajat kertoivat, että oppimisvajetta syntyi varsinkin taidoiltaan heikompien oppilaiden keskuudessa. Taito- ja taideaineita pidettiin kuormittavina erityisesti siitä syystä, että opettajilla ei ollut tietoa millaisia välineitä oppilailla oli käytössä etäkoulussa. Toisaalta myös iso osa opettajista koki, ettei oppiaineiden välillä ollut eroja kuormittavuudessa tai oppimisvajeessa.