Metsähallituksen vastuullisuuskuvan rakentuminen - hakkuiden legitimointi julkisissa keskusteluissa : Diskurssianalyysi

Abstract

Metsillä on keskeinen rooli niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin myös tavallisten ihmisten arjessa. Valtion omistamien metsien hoidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön alaisena toimiva Metsähallitus. Metsähallituksen toimintaan kohdistuu paineita ja odotuksien niin valtio-omistajan kuin sidosryhmien toimesta. Tiivistettynä Metsähallituksen tehtäviin kuuluu julkisomisteisten metsien käytöstä, hoidosta ja suojelusta huolehtiminen. Metsähallituksen toiminnassa erityisesti sen toteuttamat hakkuut ovat herättäneet kautta aikojen runsasta julkista keskustelua eri medioissa. Tämän päivän mediakeskusteluissa korostuvat erityisesti hakkuiden ja luonnonsuojelun välinen ristiriita sekä huoli metsien tulevaisuudesta. Voidaankin todeta, että metsien taloudelliset merkitykset ovat saaneet haastajan muista metsiin liittyvistä odotuksista.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä keinoin Metsähallitus pyrkii median kautta käytävissä julkisissa keskusteluissa oikeuttamaan tekemiään hakkuita. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa niitä keinoja, joiden avulla Metsähallitus pyrkii legitimoimaan hakkuiden tapahtumista. Tutkimuksen teoriapohja rakentuu pääkäsitteiden erityisesti legitimointistrategioiden varaan, jotka toimivat analyysia ohjaavina työkaluina. Ymmärtämällä hakkuiden taustalla vaikuttavia legitimointistrategioita tutkimus pyrkii hahmottelemaan kuvaa, jonka Metsähallitus pyrkii vastuullisuudestaan rakentamaan median keskustelujen kautta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto muodostui median Metsähallituksen hakkuita käsittelevistä kirjoituksista ja julkaisuista 2010-luvun alusta tähän päivään. Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Analyysissä korostuivat vuoropuhelu aineiston ja legitimointistrategioiden välillä.

Tutkimuksen tuloksena julkisista keskusteluista tunnistettiin useita eri keinoja hakkuiden legitimoinnin taustalla. Aineistosta nousseiden havaintojen perusteella tämä tutkimus tukee aikaisempia havaintoja hakkuiden ja luonnonsuojelun välillä vallitsevasta ristiriidasta. Tutkimus alleviivaa ristiriitaisten odotusten luomaa painetta, joka Metsähallituksen toimintakenttään kohdistuu eri toimijoiden suunnasta niin valtiohallinnon kuin kansalaistenkin toimesta. Taloudellisen toiminnan turvaaminen sekä auktoriteettien toimesta asetettuihin velvoitteisiin vetoaminen olivat aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella yleisin legitimoinnin muoto. Samaan aikaan huoli metsien tulevaisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta vaikuttivat hakkuiden oikeuttamiskäytäntöihin sidosryhmien vakuutteluna. Tutkimuksessa todetaan, että valtionhallinnolla on keskeinen rooli eturistiriitojen yhteensovittamisessa. Tutkimuksesta nousseet havainnot ovat linjassa aikaisemman legitimointistrategioita ja Metsähallitusta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden kanssa tuoden samalla ilmi Metsähallituksen hakkuiden oikeuttamisprosessia viimeisen kymmenen vuoden ajalta.