Sukupuolistuneen väkivallan käsittelemisen monet haasteet koulumaailmassa : Laadullinen sisällönanalyysi ja intersektionaalinen luenta

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sukupuolistuneen väkivallan käsittelemisen haasteita koulumaailmassa. Sukupuolistunut väkivalta kattaa kaikki sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvät väkivallan ja vallankäytön muodot. Se on yhteydessä vallalla oleviin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin, ja on näin ollen läsnä kaikkialla muodossa tai toisessa. Tutkielmassa analysoidaan nykyisiltä ja tulevilta kouluammattilaisilta, sekä heitä opettavilta opettajakouluttajilta kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa. Aineisto on kerätty EraseGBV -tutkimushankkeen (2019-2021) toimesta. Analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia, mutta ymmärrys intersektionaalisuudesta ohjaa vahvasti lukemisen tapaa. Intersektionaalisuus toimii ikään kuin kriittisenä metodologisena linssinä, jonka läpi aineistoa tarkastellaan.

Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kahta tutkielman aihepiiriin liittyvää aiempien tutkimusten kokonaisuutta. Ensimmäinen kokonaisuus käsittelee aiempaa sukupuolistunutta väkivaltaa koulukontekstissa käsittelevää tutkimusta. Toinen taas käsittelee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastustavan yhteiskunnallisen liikehdinnän ja sosiaalisten ilmiöiden tutkimusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu paikantuneisuuden tarkastelusta feministisessä tieteenfilosofiassa, sekä intersektionaalisesta teoriasta. Näiden lisäksi episteemisen väkivallan sekä hermeneuttisen epäoikeudenmukaisuuden käsitteillä on tärkeä rooli tässä tutkielmassa.

Tutkielman analyysissa käsitellään kolmea keskeistä aineistosta esiin nostettua teemakokonaisuutta, joista ensimmäinen on institutionaaliset ja tiedon infrastruktuurin puutteet, toinen on väkivallan etäännyttäminen sekä toiseuttaminen ja kolmas on yksilö- sekä ryhmätason asenteet. Institutionaaliset sekä tiedon infrastruktuurin puutteet -kokonaisuus käsittelee lukuisia tiedon puutteen ilmenemiä, sekä sen syitä ja seurauksia. Väkivallan etäännyttämisen ja toiseuttamisen kokonaisuus käsittelee abstraktimpia valtasuhteiden vaikutuksia tietämiseen ja yhteisön käsityksiin normaalista. Tämä ilmenee esimerkiksi rasismin, ableismin ja klassismin roolissa väkivallan selittäjinä. Asenteita käsittelevä kokonaisuus tarkastelee haasteita yksilötasolla. Aineistosta ilmeni, että keskeisimpiä asenteisiin liittyviä haasteita ovat konservatiiviset käsitykset sukupuolesta ja sukupuolistuneesta väkivallasta, sukupuoliuupumukseksi nimitettävä kyllästyminen tasa-arvoa käsitteleviin aiheisiin, sekä moninaiset vastareaktiot. Jokainen näistä laajemmista teemakokonaisuuksista on tavalla tai toisella kytköksissä episteemiseen väkivaltaan. Tietämiseen ja tiedon kohteena olemiseen liittyvät tekijät ovat vahvasti läsnä institutionaalisissa puutteissa, sukupuolistuneen väkivallan ja marginalisoitujen positioiden yhteyksien käsitteellistämistavoissa sekä myös asenteissa. Sanasto, sen puutteet ja puhetavat ovat kiinnostavia episteemisen väkivallan ja hermeneuttisen epäoikeudenmukaisuuden tarkastelun paikkoja. Puhetavat heijastelevat myös kulttuurillisia ja poliittisia taustavirtauksia. Episteemisluonteisen sukupuolistuneen väkivallan, sekä kulttuurillisten taustavirtausten yhteen kietoutumaa on havaittavissa myös aineistossa esiintyneessä huolessa liittyen antirasistiseen diskurssiin ja kulttuurispesifien väkivallan muotojen käsittelemiseen. Tutkielman lopussa pohditaan tiedon lisäämisen haasteita ja mahdollisuuksia, sekä normikriittisyyden roolia tässä prosessissa.