Kosmetiikan mikromuovien kieltäminen Euroopan unionissa : Jaettua toimivaltaa – kansalaisaloitteen hylkääminen ja rajoittaminen SEUT 114 perusteisella REACH-asetuksella

Susila, Matilda

Kosmetiikan mikromuovien kieltäminen Euroopan unionissa : Jaettua toimivaltaa – kansalaisaloitteen hylkääminen ja rajoittaminen SEUT 114 perusteisella REACH-asetuksella

Susila, Matilda (2022)

Avaa tiedosto

SusilaMatilda.pdf (1.089Mt)

Lataukset:

Susila, Matilda

2022

Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2022-04-13

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204012947

Tiivistelmä

Mikromuovien ympäristöön kertyminen ja pysyvyys on ympäristöhaaste, johon on liitetty muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikentymistä sekä niiden ympäristöstä poistamisen haastavuutta koskevia huolia. Tarkempiin mikromuoveista johtuviin ympäristövaikutuksiin liittyy kuitenkin yhä osin epävarmuutta. Kosmetiikassa mikromuoveja käytetään ainesosina kaikissa eri tuotekategorioissa ja moniin eri tarkoituksiin. Ympäristöön kosmetiikan mikromuovit päätyvät pääasiassa talousjätevesien käsittelyprosessien kautta. Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitettaisiin kosmetiikan tuotteisiin tarkoituksella lisättyjä mik- romuoveja. Kosmetiikan mikromuovien kieltoa ehdotettiin kansalaisaloitteella (KAA 3/2019 vp), jota käsiteltiin vuosina 2019–2020. Aloitteen hylkäämisen perusteissa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei kansallinen rajoitussäädös olisi välttämättä mahdollinen EU:ssa valmisteltavan mikromuovien rajoituksen voimaan tultua, ja unionin laajuisen rajoituksen katsottiin olevan riittävä lainsäädännöllinen toimenpide. Euroopan unionissa kosmetiikan mikromuovien kielto sisältyy vuosina 2017–2020 valmisteltuun laajempaan mikromuovien rajoitusehdotukseen, joka perustuu REACH-asetuksen mukaiseen aineiden ja seosten rajoitusmenettelyyn. Mikromuovien rajoituksen lopullisesta sisällöstä ja voimaantulosta tehdään päätös aikaisintaan vuonna 2022.

Tässä julkisoikeuden pro gradu -tutkielmassa selvitetään oikeusdogmatiikan tulkintakeinoin kosmetiikan mikromuovien ympäristöperusteisen rajoittamisen toimivaltaperustaa sekä jakautumista kansallisesti ja unionissa. Tutkielman oikeustieteelliseksi metodiksi on valittu tutkimuskysymykseen ja käytettävään aineistoon perustuen erityisesti systematisoivaa, nykyoikeushistoriallista sekä teleologista tulkintaa hyödyntävä oikeusdogmatiikka, joka on sovitettu ympäristö- ja EU-oikeuden tulkintaan. Tutkielmassa hyödynnetään myös kosmetiikan mikromuovien ja niiden ympäristövaikutuksien täsmentämiseksi ympäristöoikeudentutkimukselle tyypillisesti luonnontieteellistä aineistoa. Tutkielman tiedonintressi on kuitenkin lainopillinen.

Kansallisesta PL 20 §:n mukaisesta ympäristöperusoikeudesta, EU-perusoikeuskirjasta tai EIS:stä ei voida johtaa valtiolle velvoitetta rajoittaa kosmetiikan mikromuoveja. Kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä tehtyä tulkintaa siitä, ettei kansallinen rajoittaminen olisi välttämättä mahdollista on pidettävä ehdollisesti muotoiltuna paikkaansa pitävänä tutkielmassa tehtyyn tarkasteluun perustuen. REACH-asetuksen oikeusperustaan sekä EUT:n oikeuskäytäntöön perustuen on katsottava, että kosmetiikan mikromuovit on mahdollista kieltää kansallisella toimenpiteellä noudattaen REACH-asetuksen 128(2) ja 129(1) artikloja sekä SEUT 114 artiklan 4 ja 5 kohtien mukaisia jäsenvaltioiden poikkeaville toimenpiteille asetettuja ehtoja. Kansalaisaloitteen käsittelyn kautta voidaan havaita, että kosmetiikan ympäristövaikutuksiin puuttuminen jää kansallisten asiaa koskevien säädösten katveeseen, kun säädöksissä ei ole huomioitu täsmällisesti kosmetiikan ympäristövaikutuksiin puuttumista. Lisäksi voidaan huomioida, että kansalaisaloitteita koskevaa tutkimusta on tehty vähäisesti.

Unionin toimivalta kosmetiikan mikromuovien rajoittamiseen perustuu jaetun toimivallan aloille sijoittuvana annetun toimivallan periaatteen mukaisesti EU-oikeuden tavoitteisiin, erityisesti sisämarkkinoiden toteuttamista ja siihen liittyvää ympäristönsuojelua koskeviin primaarioikeuden SEU 3(3) ja SEUT 114(3) artikloihin. Ympäristönsuojelun tavoitteita on huomioitava myös SEUT 11 artiklan integraatioperiaatteen mukaisesti. Kosmetiikan mikromuovien rajoittamista on pidettävä subsidiariteettiperiaatteen mukaisena. Tällaisen toimen suhteellisuusperiaatteen mukaisuuden arviointi on kuitenkin haasteellisempaa. EUT:n oikeuskäytäntöön ja asiaa koskevaan sekundaarioikeuteen perustuen on katsottava, että rajoittamiseen ryhtymiseksi on suoritettava riittävä riskinarviointi, erityisesti mikromuovien tarkempia vaikutuksia ja niiden vakavuutta koskevien epävarmuuksien vuoksi. EUT:n oikeuskäytännön mukaisesti on kuitenkin katsottava, että komissiolla on laaja harkintavalta päättää kosmetiikan mikromuovien rajoittamisesta. Sisämarkkinoiden toteuttamiseen perustuvan oikeusperustan mukaisesti komissiolla on toimivalta kosmetiikan ympäristövaikutuksiin puuttumiseksi, kun toimella yhtäältä harmonisoidaan sisämarkkinoita. Tältä osin tutkielmassa havaittiin, että jäsenvaltioiden kansalliset toimenpiteet eivät ole olleet merkityksettömiä unionin laajuisen rajoituksen eteenpäin saattamisessa.

Kokoelmat

Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [42034]